Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä
 
 

Onks kipinää?

Mikä on kipinä parisuhteessa? Mikä sitä lisää ja mikä sen vie? Lue tästä kyselyn tulokset koottuna. Pohdi omaa parisuhdettasi ja sitä, miten itse vaikutat suhteen ”kipinään”.

”Kipinä” on kuvainnollinen ja abstrakti käsite, ja siksi sitä saattaa olla vaikea käsitteellistää yksiselitteiseen muotoon. Jonkinlaisena vetovoimaa kuvaavana käsitteenä sitä käytetään arkikielessä, ainakin länsimaalaisissa kielimaailmoissa. Kipinää (spark) on tutkittu esimerkiksi käsitteellistäen se seksuaalisen halun kokemiseen (Esim. Muise, Impett, Kogan, Desmarais 2012). Sen sijaan arkisesti ”kipinä” näyttää liittyvän paljon muuhunkin.

Julkaisin maaliskuussa 2021 sosiaalisen median kautta lyhyen ”kipinä-teemaisen” kyselyn. Kysely ei vastaa tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä eivätkä sen vastaukset ole yleistettävissä. Sen sijaan vastaukset antoivat arvokasta kuvausta siitä, miten vastaajat käsittivät kipinän olemuksen. Ja siten vastaukset voivat toimia peilinä, kun pohdit omaa ajatustasi kipinästä, sen tuojasta ja viejästä.

Mikä sinun mielestäsi on ”kipinä” parisuhteessa -kysymykseen annetut vastaukset luokiteltiin seuraavasti.
1) Yhteyteen liittyvä kokemuksellisuus ja tunteet, jossa kuvastuu mahdollinen turvallisuus ja viihtyminen. Esimerkiksi ”halu olla toisen kanssa”, ”tunne toisen kanssa”, ”tahto”, ”yhteys”, ”läsnäolo”, ”vetovoima”, ”kaipaus”, ”luottamus”, ”turvallisuus”, ”hyväksyntä”, ”yhteisymmärrys”.
2) Yhteyttä luova toimita / käytöspuolison kanssa. Esimerkiksi ”kosketus”, ”halaus”, ”katse”, ”arjen pienet teot”, ”sanat”, ”yhteinen hymy”, ” tapa puhua”, ”kuiskaus”, ”yllätykset”.
3) Seksuaalinen vire tai jännite. Esimerkiksi ” intohimo”, ”seksi”, ”eroottinen jännite”, ”seksuaalinen vire”, ”kemia”, ”lataus”, ”fyysinen kaipaus”.
4) Muu luokittelematon maininta. Esimerkiksi ”kestää toisen rasittavia tapoja”.

Mikä lisää kipinää, mikä sitä tuo tai ylläpitää -kysymykseen annetut vastaukset luokiteltiin seuraavasti.
1) Yhteinen tekeminen, aika, jakaminen. Esimerkiksi ”yhteinen aika”, ”hipaisu”, ”yhteiset harrastukset”, ”puuhastelu”, ” rakkauden teot”, ” yhteiset keskustelut”, ” kuulluksi tuleminen”, ”sylihetki”, ” hipaisu”, ”läsnäolo”, ”jakaminen”, ”puhuminen”.
2) Arvostuksen, luottamuksen, merkityksellisyyden kokemukset. Esimerkiksi ”kunnioittaminen”, ”kiitos”, ”olet tärkeä” (sanominen), ”aitous”, ”ihaileva katse”, ”luottamus”, ”yhteiset ilon aiheet”, ”anteeksi pyytäminen ja antaminen”, ”kiinnostus”, ”innostus toisesta”, ”turvallisuus”,
3) Seksuaalinen toiminta. Esimerkiksi ”flirtti”, ”intohimoiset hetket”,  ”kuumat viestit”, ”seksi”, ”läheisyys”.
4) Muu. Esimerkiksi ”itsevarmuus”.

Mikä kipinän sammuttaa -kysymykseen annetut vastaukset luokiteltiin seuraavasti.
1) Käytös, joka ei tue yhteyttä. Esimerkiksi ”unohtaminen”, ”etääntyminen”, ” puhumattomuus”, ”ei kerro toiselle”, ”epäluottamus”, ”yritys muuttaa toisen persoonaa”, ”riidat…konfliktit…kriisi…joita ei sovita”, ”huono käytös”, ”ärtymys”, ”toisen pitäminen itsestäänselvyytenä”, ”arvostuksen puute”, ”arvostelu”, ”vähättely”, ”ylenkatse”, ” ohittaa”, ” alentava puhe”, ”välinpitämättömyys”, ”joustamattomuus”, ”itsekkyys”, ”huono käytös”, ”ärtymys”, ”yhteisen ajan puute”,  ”toissijaiseksi jättäminen”, ”henkinen poissaolo”, ”haluttomuus panostaa suhteeseen”.
2) Jokin suhteen ulkopuolinen tekijä vie liikaa huomiota. Esimerkiksi ”älylaitteet”, ”stressi”, ”kiire”, ”keskittyminen liikaa työhön tai lapsiin”, ”arkinen puurtaminen pysähtymättä”, ”sairaus”, ”masennus”, ”työongelmat”, ”liian tasapaksu arki”.

Kyselyyn vastasi 30 henkilöä, joista suurin enemmistö oli naissukupuoleksi itsensä määrittäviä (nainen, mies, muu). Suurin osa vastaajista oli yli 20 vuotta kestäneessä suhteessa olevia, seuraavaksi yleisin suhteen kesto oli alle viisi vuotta, 6–20 vuotta suhteessa olleita vastaajia oli lukumääräisesti vähiten. Vastauksia ei jaoteltu suhteen keston perusteella, mikä sekin olisi ollut mielenkiintoista. Avoimia vastauksia ryhmiteltiin vastauksista muodostuneisiin ”ryhmiin” yksinkertaisella luokittelulla käyttämättä erityisiä tilastoanalyysejä. Vastaajat saattoivat antaa samaan kysymykseen useampia tai useampiin luokkiin jäsentyneitä kuvauksia. Vastaukset saattavat kuulua myös tässä luokitellun lisäksi toiseenkin luokkaan. Annettujen esimerkkien määrä kussakin luokassa kuvastaa lukumääräisesti vastausten jakautumista eri luokkiin.

Mitä kipinästä?

Kysely toi esiin kiinnostavia näkökulmia. Ajatus siitä, mikä ”kipinä” on, miellettiin liittyvän seksuaaliseen vireeseen / jännitteeseen, mutta paljon sitäkin enemmän muihin tekijöihin, kuten yhteyden kokemiseen tai yhteyttä luovaan käyttäytymiseen. Jollain tavoin kipinä vaikutti liittyvän jonkinlaiseen vetovoimaan, joka kuvasti halua yhteyteen.  Samoin ”kipinän” karkottaja liitettiin tekijään, joka estää tai haittaa yhteyttä.

Ihmisellä on synnynnäinen ”kipinä” suuntautua yhteyteen toista ihmistä kohti. Ihmisen tarve saada läheisyyttä, turvaa ja lohdutusta ei rajoitu vauvaikään eikä lapsuuteen, vaan jatkuu läpi elämän. Toiseen suuntautuvan yhteyden lisäksi ihminen tarvitsee yhteyttä itseensä, siihen kuka minä olen.  Kiintyäkseen turvallisesti, ja sen jälkeen kasvaakseen erilliseksi, tasapainoiseksi yksilöksi, joka kykenee tunneyhteyteen toisten kanssa, tarvitsee lapsi prosessiinsa riittävän hyvää vanhempaa avukseen koko kehityksensä matkalle, ja aikuinen tarvitsee toista aikuista, jonka kanssa tehdä matkaa eriytyneeseen yhteyteen. (Scharff & Scharff 2014; Sinkkonen 2018; Schulman 2015.)

Voi vaikuttaa!

Kyselyn vastauksissa kuvastuu ajatus siitä, että kipinään voi itse vaikuttaa ainakin joiltain osin.  Saattaisi olla kohtalokasta tuudittautua siihen ajatukseen, että kipinä säilyisi itsestään, tai että se olisi ainoastaan toisen kontolla. Joskus kipinä-asioita on helpompi pohtia pariterapiassa esim. https://www.psykologipirjolatvanen.fi

Kotona voit pohtia seuraavia kysymyksiä:

Mikä suhteessanne luo kipinää? Miten kipinää ruokit?
Milloin syttyy pieni kipinä / suuri kipinä? Mitä silloin tapahtuu? Mitä silloin teet / ajattelet / kehossasi koet / puhut itsellesi?
Miten tuot oman persoonallisen kauneutesi kipinään?
Kuinka ylläpitää uteliaisuutta kipinään? Mitä kumpikin tekee sen säilyttämiseksi?
Mistä tiedät, että olet ruokkinut kipinää riittävästi?
Miten sitten kommunikoidaan ja ollaan loukkaantumatta, kun kipinät kulkevat eri tahtiin puolisoilla? (mikä voi olla varsin tavallista).
Kuinka voidaan tehdä sulavasti matkaa erilaisten kipinöiden kanssa?

Tulostettava versio tästä: Onks kipinää?    

Blogiteksti on osa Psykoseksuaaliterapian täydennyskoulutukseen kirjoittamaani artikkelia ”Onks kipinää?Näkökulmia eriytymisen, seksuaalisen halun ja koetun kipinän yhteydestä”. Teemasta kirjoitan lisää blogitekstejä tuonnempana.

Ajatuksia pariterapiasta

Onneksi olkoon – olette ehkä miettineet pariterapiaa!

Pariterapiaan voi tulla monesta syystä. Pariterapiassa voidaan etsiä tukea mm. suhdetta koettelevaan vaikeaan tai yllättävään tilanteeseen, esim. sairastumiseen tai menetyskokemuksiin; voidaan etsiä apua vuorovaikutuksen haasteisiin, kommunikaation taitoihin, parisuhteessa etääntymisen kokemukseen tai syvemmän yhteyden toiveeseen. Pariterapiassa voidaan etsiä apua riitojen tai ristiriitojen käsittelyyn; voidaan etsiä rakentavaa toimintatapaa tilanteeseen, jossa suhdetta koettelee ulkopuolinen, kolmas osapuoli; tai voidaan etsiä ymmärrystä seksuaalisuuteen tai sen haasteisiin. Pariterapiassa voidaan miettiä myös eron mahdollisuutta ja sen herättämiä ajatuksia ja tunteita. Toisaalta pariterapeutin vastaanotolle voi tulla myös ”kausihuollon” mielessä keskustelemaan ennalta auttavasti yhteisen suhteen asioista. Mitään erityistä ei tarvitse osata tai tietää, kun pariterapiaan saapuu, siellä opetellaan yhdessä ymmärtämään monia asioita. Pariterapiassa ei etsitä ratkaisua siihen, kumpi on ”oikeassa” tai ”väärässä” asioiden suhteen. Sen sijaan pyritään vahvistamaan ymmärrystä suhteesta, sen vuorovaikutuksesta ja osapuolien kokemuksesta, ja tämän perusteella miettimään ratkaisuja eteenpäin.  Jotta voidaan oppia ymmärtämään, pitäisi oppia pysähtymään hetkeen, hengittämään ja keskustelemaan. Tässä matkassa saattaa olla hyödyksi seuraavien perusasioiden muistaminen tai hiljattainen harjoittelusta.

  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että nyt opetellaan olemaan avoimia. Huom. ”avoimuus” ei tarkoita sitä, että puhutaan ”päin naamaa” asiat. Avoimuus tarkoittaa sitä, että olettamisen sijasta pyritään kysymään, salailun sijasta pyritään ottamaan vaikeatkin asiat puheeksi.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että puhutaan ystävällisesti Vaikka kuinka ärsyyntyisit toisen ominaisuuksista tai sanomisista, muisti silti, että joskus hän on herättänyt sinussa paljon myönteisiä tunteita, joiden vuoksi olet hänet valinnut, tai hän on kenties lapsesi toinen vanhempi.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa, kun toisesta oletetaan hyvää. Hyvän olettaminen ei ole sama asia, kuin virheettömyys (voi käyttäytyä hassusti, voi ”mokaillakin”, vaikka tarkoitti hyvää).
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että uskalletaan kysyä toiselta asioita ja kertoa toiselle asioita. Joskus hankalista asioita on hankala puhua; sanat voivat kuitenkin pikkuhiljaa löytyä, samoin ymmärrys, kun maltetaan kuunnella ja varmistaa kuulemansa.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että molemmat tahtovat työskennellä suhteen rakentamisen hyväksi.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että työstetään asioita myös terapian ulkopuolella, Aina ei kuitenkaan tarvitse esim. ”puhua raskaista asioista”. Joskus voi olla parempi keskittyä kotona muun yhteisen hyvän rakentamiseen, joskus voidaan sopia, että ”puhutaanko jostakin vai …(esim. katsellaanko leffaa yhdessä)”.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että opetellaan kuuntelemaan toista. Kun olette eri mieltä, opettele ensin kuuntelemaan ja ymmärtämään toisen näkökulmaa, kerro vasta sen jälkeen oma mielipiteesi. Oman mielipiteen jankkaaminen ei ole keskustelua. Toisaalta ”jankkaaminen” kertoo siitä, ettei ihminen ole vielä tullut riittävästi kuulluksi.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että molemmat tarkastelevat erityisesti omaa käyttäytymistään, omia ajatuksiaan ja omia tunteitaan; minä huomaan, minä ajattelen, minusta tuntuu, minä toivoisin. Sen sijaan, että teet oletuksia toisen käyttäytymisistä (”sinä kuitenkin….”), kysy mitä toinen on huomannut / mitä ajattelee / miltä tuntuu, tai varmista, oletko ymmärtänyt oman käsityksesi hänestä oikein.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että kun tulistut / kun kiivastut / kun kuppi meinaa mennä nurin, pyydät taukoa / aikalisää esim. kertomalla, ettet pysty ajattelemaan kirkkaasti, kun olet kiivastunut, ja tarvitset taukoa. Kiivastuksissa ei paras järki ole mukana, silloin ei yleensä voi keskustella rakentavasti.
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että pysähdytään pohtimaan me-kieltä. Millainen meidän tarinamme on? Millainen meidän parisuhteemme on? Mitä kohti me haluamme olla menossa? Löytyykö yhteinen me-kieli?
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että huomataan puolison ”rakennusyritykset” ja hyvät teot / sanat / aikeet / ilmeet ja kiitetään niistä. Se vahvistuu, mihin kiinnitetään huomiota!
  • Parisuhteen rakentamista auttaa se, että tehdään asioita yhdessä.
  • Pariterapian onnistuminen ei aina tarkoita sitä, että parisuhde voisi jatkua yhdessä eläen. Joskus jatketaan eri osoitteissa. Joskus voi olla parempi, että kaiken yhteiselämän yrittämisen jälkeen jatketaan eri teitä. Parisuhteen päättymiseen liittyvä tunnetyöskentely voi myös olla osa pariterapiaa. Tähän kuuluu oleellisesti mm. sen ymmärryksen löytäminen, että miten meille kävi niin kuin kävi, ja mistä eroamme, kun eroamme.

Tulostusversio tästä:   Tervetuloa pariterapiaan

Psykoterapiaa, pariterapiaa, perheterapiaa, psykologin käyntejä

Inari Krohn: Matkalla
Inari Krohn: Matkalla (kuva työhuoneeni taulusta)

Koronakriisin kanssa olemme pikku hiljaa oppineet elämään, hapuillen hämärässä tai sitten sujuvasti valossa. 23.10. Suomea, kansalaisia, hyväntahtoisia ihmisiä kohtasi uudenlainen kriisi, joka rikkoo ennennäkemättömällä tavallisten ihmisten intimiteetin suojaa ja kolkuttelee luottamuksen rajoja. Kun vaikeissa asioissa hakee apua, voiko apuun tai asian salassapysymiseen luottaa, on kysymys monen huulilla. Psykoterapiakeskus Vastaamoa kohdannut röyhkeä tietosuojamurto ja kiristys,  ja mitä kaikkea oheen liittyykään, on monessa ihmisessä herättänyt huolta ja hätää siitä, mitä tästä kaikesta oikein seuraa, minne henkilökohtaiset tietoni päätyvät ja kuka niillä käy kauppaa ja missä. Psykoterapikeskus Vastaamon nykyisille ja entisille asiakkaille ja henkilökunnalle toivon voimia vakavan kriisin keskelle. Tästäkin selvitään eteenpäin.

Ohessa selvitän oman yritykseni tietosuojaa ja käytäntöjä.

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen tarjoaa edelleen
– perhe- ja paripsykoterapiaa (myös Kelan tuki)
– itse tai muun tahon (esim Mela)  kustantamana yksilöllistä psykoterapiaa (ei Kelan tukemana) tai terapiakäyntejä
– psykologin käyntejä tai konsultaatiota
– työnohjausta yksilöille tai ryhmille
– luennointia ja koulutusta

Yksityisenä terveydenhuollon palveluntuottajana noudatan terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaa lainsäädäntöä (noin 20 eri lain tai asetuksen kohtaa) sekä psykologien ammattieettisiä sääntöjä. Vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi, lainsäädännön noudattaminen sekä Valviran valvonnassa toimiminen, erottaa psykoterapeutin ja psykologin muista palvelujaan tarjoavista terapeutti-nimikettä käyttävistä toimijoista.  Terveydenhuollon ammattihenkilö tekee käynneistä lyhyen käyntimerkinnän omaan potilasrekisteriin (asiakasrekisteriin). Potilasasiakirjojen ensisijaisena tehtävänä on palvella potilaan (asiakkaan) hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Psykoterapeuttina tämä auttaa minua huolehtimaan asiakkaan prosessin kuljettamisesta ja oleellisten asioiden huomioimisesta.  Asiakkaan yksityisyyden suoja edellyttää huolellisuutta asiakirjojen laatimisessa ja säilyttämisessä. Asiakirjoja voi laatia kahdella tavalla, sähköisesti tai ei-sähköisesti (tallennettuna digitaaliseen muotoon tai paperille / ulkoiselle muistitikulle). Itse käytän jälkimmäistä tapaa. Talletan asiakirjat lukollisessa, palosuojatussa paikassa.   EN kirjaa tietoja Kanta-palveluun, enkä luovuta tietoja ulkopuolisille tahoille muutoin kuin tapauksissa, joissa sellaisesta erikseen sovitaan; esim. joissain tapauksissa maksusitoumuksen lähettäjätaho pyytää yhteenvetoa käynneistä (esim. Tays, Kela, Tampereen kaupunki). Työnohjauksista ei lainsäädäntö edellytä kirjaamista. Niistä teen omat päivämerkinnät muistikirjaan, jotka säilytetään myös lukollisessa ja palosuojatussa tilassa.

Mikä tahansa psykoterapiaan ja psykologikäynteihin liittyvä askarruttaa mieltäsi, ota yhteyttä seuraavan sivun yhteydenottolomakkeella, sähköpostilla tai soittaen.

 

 

Kesästä syyskauteen

Pari asiaa siirryttäessä kesästä loppukesään ja syyskauteen.
Jatkan edelleen kahdella vastaanotolla. Löydät minut Tampereelta maanantaista keskiviikkoon ja Akaasta torstaina ja perjantaina. Tampereen vastaanottoni toimii väistötilassa Suvantokadulla 31.11. asti, jonka jälkeen palaan Hämeenkadulle Ruuskasen talon remontoituun toimistooni. Akaan vastaanotto on ja pysyy täällä maaseudulla (kartta viimeisellä sivulla). Lähettäessäsi ajanvarausviestiä, kerro, kummasta paikasta toivot vastaanottoa.

Koronatilanteen mukaisesti elämme. On kuin odottaisi jotain merkillistä tulevaksi, mitä se on, siitä meillä on jo aavistus kevään kokemuksella, mutta miten se meihin tulee vaikuttamaan, sitä emme viedä tiedä. Tyydytään siis rauhassa ”katselemaan”, ja reagoidaan tilanteen mukaan joustavasti.  Toistaiseksi jatkan vastaanottoa kahdella tavalla. Voit varata ajan vastaanotolle tai etävastaanotolle.  Etävastaanoton palvelu ohjautuu Minduu Pro tai Doxy.me Pro suojattujen ohjelmien kautta. Myös etävastaanotto toimii varsin joustavasti.

Muistutan vielä, että Kelan tukema psykoterapia (erikseen anottava) onnistuu perhe- ja paripsykoterapioihin, ei yksilöpsykoterapiaan. Itse kustantaen tai muiden maksutahojen ollessa kyseessä, voidaan varata käyntejä perheiden ja pariskuntien lisäksi myös yksilöllisiin käynteihin.

Työnohjauksia tee sekä Tampereen että Akaan vastaanotoilla. Kysy paikkatilannetta sähköpostilla, yhteydenottolomakkeella tai soita minulle.  Luentopyynnöt niin ikään sähköpostilla, yhteydenottolomakkeella tai soittaen.

Nähdään taas tai tavataan pian!
Eteenpäin mennään!

 

 

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786
 
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Yli kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.