Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä
 
 

Ajatuksia poikkeusajasta keväällä 2020

Seuraavien linkkien takana on ajatuksiani tämän erityisen kevään, korona-pandemia-ajan asioista, oma-apu-keinoista ja ihmisen luonnollisista reaktioista. Osa jutuista nimetty erityisesti maatalousyrittäjille, mutta asiasisältö sopii varmasti myös monen muun tai kenen tahansa käyttöön.
Lisää juttujani, pieniä ajatuksia Psykologi Pirjo Latvanen FACEBOOK-sivulla.
Lisään tulevia artikkeleita tähän samaan listaan myöhemmin.

19.3.2020:

KORONAVIRUS JA POIKKEUSOLOT: Psykologi muistuttaa, että keho tarvitsee huoltoa, unta, ruokaa sekä liikuntaa ja mieli sosiaalista suhdetta

7.4.2020:

Maatalousyrittäjilläkin katse tulevassa

31.3.2020:

Henkistä apua koronaepidemiassa

12.5.2020:

Välinpitämättömyys on lopunkin armollisuuden finaali. Tasa-armoa perheeseen -blogini näistä linkeistä :

TASA-ARMOA PERHEESEEN

https://www.mtk.fi/-/tasa-armoa-perheeseen?inheritRedirect=true

26.5.2020

Mikä aikaa mielesi tällä hetkellä elää? Joutuuko jo suloinen suvi vai aivan jokin muu?

Joutuuko jo armas aika tai suvi suloinen?

 

29.4.2020:

Visiitti MTK Pirkanmaan ”kisastudiossa” sisältää Voimavartillisen asioita mm. ärtymyksestä. 15 min keskustelua asiasta, joka sopinee ihan kaikille, vaikka tässä erityisesti huomioita viljelijät.

2.5.2020: Toinen osa 20 min. Pohdintaa siitä, miten huolen kanssa olla? Sopinee kaikille muillekin kuin viljelijöille.

 

Ajankohtaistiedote 3 /2020 KORONA2

Valtioneuvoston uusien ohjeiden, ja niistä seuranneiden Kelan ohjeiden mukaisesti kuntoutuksellinen toiminta ja psykoterapiat pyritään toteuttamaan ETÄNÄ, mikäli tämä on mahdollista.
Psykologipalvelu Pirjo Latvasen psykoterapeutin sekä työnojaajan vastaanotto toimii nyt pääosin etäpalveluilla.  Käytössäni ovat suojatut yhteydet Doxy.me Pro ja Minduu Pro.  Asiakkaalta tämä ei vaadi ohjelmien asentamista. Saat linkin sähköpostiisi, josta klikkaat itsesi / teidät sisään nettiselaimeen. Yhteyden onnistuminen edellyttää toimivaa internet-yhteyttä, konetta (läppäri/tabletti/tietokone/kännykkä), jossa on toimiva kamera ja mikrofoni, sekä rauhallista tilaa (saunastakin on tällainen lapsiperheillä kuulema löytynyt).  Tilanteissa, joissa tämä ei ole mahdollista, sovitaan toisenlaisesta mahdollisuudesta.  Jo olemassa oleviin asiakkaisiin tulen ottamaan yhteyttä tämän asian vuoksi lähiaikoina.
Kannetaan kaikki kortemme kekoon, jotta yhdessä saadaan tämä kiusallinen pöpö kuriin!

Ajankohtaistiedote 2: KORONA

Psykologi-psykoterapeutin vastaanotto jatkuu normaalisti, kunnes mahdollisesti toisin suositellaan.
COVID19-koronaviirus-tilanteen vuoksi noudatan toistaiseksi seuraavia käytäntöjä vastaanotolla.

1. Vastaanottotila puhdistetaan aiempaa huolellisemmin ja useammin.
2. Vastaanotolta löydät käsidesiä (tms.), puhdista sillä tullessasi kätesi tai käytä WC:n käsienpesumahdollisuutta.
3. Nyt vältämme kättelyä toistaiseksi.
4. Mikäli minulle ilmaantuu flunssan oireita, perun sovitut vastaanotot välittömästi.
5. Mikäli sinulla on flunssan oireita, jää kotiin lepäämään, ja ilmoita siitä minulle. Halutessasi voimme käyttää myös etäyhteyttä.
6. Mikäli olet matkustanut korkean riskin alueella edeltävän kahden viikon aikana, ilmoita siitä minulle, vaihdamme vastaanoton etävastaanottoon.
7. Mikäli haluat muuten vaihtaa vastaanoton etävastaanottoon Doxy.me-ohjelman kautta tapahtuvaksi, ilmoita siitä minulle. Tämän etäyhteyden käyttäminen on melko vaivatonta, eikä se edellytä sinulta ohjelman asentamista. Edellyttää kuitenkin toimivan näyttöpäätteen (Padin, läppärin, tietokoneen, kännykän), kaiuttimen ja mikrofonin sekä sähköpostin, jonka kautta linkki ohjelmaan lähetetään.

Tilanne aiheuttaa nyt hiukan päänvaivaa ja oman toiminnan tarkistamista huolellisempaan suuntaan. Yhdessä vastuuta kantaen saadaan tämäkin pöpö aikaa myöten taltutettua. Korona-uutisia tulee nyt tuutin täydeltä, ja se voi herättää pelkoa ja ahdistusta, joskus se voi kääntyä myös tiuskimiseksi toisia kohtaan. Ei ole tarpeellista aivan kaikkiin eri uutisiin nyt tarttua. Itseä pitää suojella myös niiltä! Oleelliset asiat oman hygienian hoitamisesta, massatapahtumiin ja sosiaalisiin lähikontakteihin osallistumisien vähentämisestä jo tiedetään. Mahdollisista karanteeneista kuulemme sitten tarvittavilta tahoilta. Nyt voi olla myös mahdollisuus keskittyä johon uuteen tai luoda jotakin uutta – yhdessä!

 

Ajankohtaistiedote 1

MUUTTO. Kiinteistön putkiremontin vuoksi Tampereen vastaanottoni on siirtynyt Hämeenkadulta osoitteeseen Suvantokatu 7-9. Vastaanottoni on täällä syksyyn asti. Takaisin muuttamisesta tiedotan sitten kun se on ajankohtaista.

 

Kutsuviestit ja karkotusviestit

Kuva: Näkymä 2017 Akaa näyttelystä

Lammasuuhi kutsuu karitsaansa tietyllä äänensävyllä etsiessään tätä luokseen. Kun kaikki on hyvin, se hörähtelee karitsalleen toisenlaisella äänellä ja antaa kehonsa kertoa rauhallisuudesta. Kun vaara uhkaa, se viestittää erilaisella äänellä ja liikkeellä varottaen laumaansa. Pötkii herkästi pakoon. Jos pakoon ei pääse, lammasuuhi polkee jalkaa varoitukseksi ja painaa päänsä puskemisasentoon ja viestittää ”pysy kaukana”. Äärimmäisessä tilanteessa, jos ei mitään enää mahda, eläin lamaantuu veteläksi.

Mitä tekee ihminen? Hän tekee samoin kuin muutkin elolliset olennot. Omalla tavallaan lähettää ”kutsuviestejä” ja ”karkotusviestejä” – tiedostaen, mutta varsin usein tiedostamattaan. Omalla tavallaan toinen ihminen näitä myös vastaanottaa – tiedostaen, mutta varsin usein tiedostamattaan. Ensisijaisesti kehomme vastaanottaa aistiemme kautta merkityksellisiä viestejä ympäristöstämme jo paljon ennen kuin sitä itse huomaammekaan. Tämän perusteella kehkeytyy alkeellinen tuntuma siitä, onko tilanne vaarallinen vai turvallinen, ja tämä suuntaa henkistä tai fyysistä käyttäytymistämme toisen ihmisen luo tai toisesta pois. Tämä kaikki voi tapahtua jo paljon ennen, kun tulemme tietoiseksi asiasta. Toissijaisesti huomaamme antavamme nimilapun viestille – onko se kutsua vai karkotusta. Vielä hetkeä myöhemmin saatamme nähdä tilanteen kirkkaammin, mitä viestin taustalla mahtoikaan olla.

Ihmisen välittämä ”kutsuviesti” on sellaista, kuin on lämmin katse, hymysuu, lempeä ilme, pään asento, avoimet kämmenet, keholinja kuulijalle, sopiva etäisyys, ystävällinen ääni, ymmärtävä nyökkäys, sopivat sanat, pysähtyminen kuuntelemaan, rauhallinen keho. Sellainen, joka kutsuu yhteyteen, houkuttelee luottamaan ja lisää psykologista turvallisuutta. On hyvä taito pystyä luottamaan aitoihin kutsuviesteihin, ja pystyä itsekin niitä ilmaisemaan. On hyvä taito pystyä erottelemaan mahdollisten aiempien kokemusten tuoma luottamuspula nykytilanteesta. Joskus vaikeinta on erottaa aito kutsuviesti petollisesta kutsuviestistä, houkutuksesta hankaluuksiin.

Ihmisen viestittämä ”karkotusviesti” voi olla sellaista kuin mökötys, selän kääntäminen, nyreä naama, katseen pois kääntäminen, huokailu, viha silmissä, uhkaava käytös, otsa kurtussa, kädet puuskassa, nyrkit näkyvissä, piikikkäät sanat, halveksuva äänenpaino, piikittelevä sarkasmi, huutaminen, kiukku jne.  Tällainen ”viesti” ei ensisijaisesti kutsu luokseen. Se on omiaan lisäämään vastapuolessa epävarmuutta, kiukkua, inhoa tai pettymystä. ”Karkotusviesti” on omiaan lisäämään tarvetta suojautua vetäytymällä tai puolustautua tuuppaamalla läheinen ainakin henkisesti, mahdollisesti sanoilla tai fyysisestikin kauemmaksi. Itselle haitallisessa tai vaarallisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeä ymmärtää juosta pois, paeta tai suojautua.  Sen sijaan aivan kaikki ”karkotusviestiltä” vaikuttavat viestit eivät edellytä suojautumista tai pakenemista. Ne voivat olla tilaisuuksia kehittää suhdetta. Tällöin antaudutaan vastavuoroisesti kuuntelemaan toisen tunteita ja siedetään niiden herättämää epävarmuutta itsessä.

Kutsujen ja karkotusviestien sopiva ymmärtäminen ja lähettäminen voi joskus olla haastavaa. Elämässä ja ihmissuhteissa on normaalisti aina jonkin verran ristiriitaisuuksia. Niin myös karkotus- ja kutsuviesteissä, jotka iloisesti sekoittuvat toisiinsa. Aikaisemmat suhteessa olemisen kokemukset ja varhaiset traumakokemukset aktivoituvat herkästi lähisuhteiden viestien viidakossa ja ohjaavat ymmärrystämme. Aiempien kokemusten myötä muotoutuneet oletukset ovat kuin anturi, joka suuntaa viestin merkityksen tulkintaa; pistää pakenemaan, kun pitää paeta; laittaa lähestymään, kun on turvallista lähestyä. Toisinaan opitut oletukset vievät vaeltavan ihmismielen juuri väärään suuntaan; pakenemaan, kun voisi lähestyä; ja lähestymään, kun olisi parempi paeta.

Voi olla hyvä miettiä, lähetänkö ”kutsuviestejä” vai ”karkotusviestejä” ympärilleni.  Minkälaista ilmapiiriä luon viesteilläni? Välillä lähetämme karkotusviestejä, vaikka syvin toiveemme olisi kutsua ihmistä vierelle. Esimerkiksi riidoissa todennäköisemmin toivoisimme läheiseltä itsellemme ymmärtämistä, mutta minä-näkökulmassa roikkuminen on vahva karkotusviesti, joka saattaa jättää toiveen tavoittamatta.  Tätä mietti myös ystävä, joka pohti, miksi puoliso ei halunnut lähelle. Hän huomasi toistuvasti käyttävänsä vitsiksi tarkoittamaansa sarkasmia, jonka myötä onnistui vähättelemään puolisoaan. Puoliso koki tämän karkotusviestiksi, ja huomasi sen saattelemana vetäytyvänsä omiin oloihinsa. Etääntymisen kierre oli alkanut.  Puolisoa alentavan sarkasmin ja ikävien sanojen taustalta piili pelko siitä, kelpaanko sittenkään, ja huoli siitä, mitä suhteelle on käymässä. Puolison vetäytymisen taustalla eli keinottomuus ratkaista tilannetta toisin lukuisien yritysten jälkeen. Ymmärrys oman ja puolison kutsu- ja karkotusviestien takana piilossa olleista tunteista ja tarpeista vei pariskunnan uudelleen lähentymisen tielle.   

Silloin kun vastaanotat läheiseltäsi karkotusviestejä, luo se haasteen tuntea empatiaa, ajatella kirkkaasti ja kuulla toisen ydinviestiä.  Ellei tilanne ensisijaisesti uhkaa henkeäsi tai terveitä rajojasi, koita, voitko antaa tilaa viestien avoimelle tutkimiselle impulsiivisen reagoinnin sijaan. Koita, voitko odottaa tovin, hengitellä hellittävästi hetken, ennen kuin sanot takaisin yhtään mitään. Koita, pystytkö lähestymään ensinnä tarjoutuvan viestin taustalla olevaa pyrkimystä, kenties avunpyyntöä tai läheisyyden kaipuuta. Ja sama toisin päin. Kun huomaat tahtomattasi lähettäväsi karkotusviestejä, tutki itsessäsi, mikä merkityksellisempi toive tämän viestin taustalla odottaa täyttymistä, ja kerro siitä ystävällisesti. Näin pyrit rakentamaan yhteyttä uudelleen.

Silloin kun vastaanotat läheiseltäsi kutsuviestejä, luo se erityisen haasteen rohkeudelle ja itseluottamukselle. Ensinnäkin, voit kiittää itseäsi siitä, että olet huomannut läheisesi yhteyden rakentamisen aloitteen, ”kutsuviestin”. Pohdi, onko aika uskaltaa luottaa omiin syvimpiin tuntemuksiin. Pohdi, voitko tässä kohtaa uskaltaa paljastaa myös omia ajatuksia ja tunteita.  Kun omista tarpeista ja tunteista kyetään viestimään ystävällisesti, kutsuen, ollaan lähisuhteiden rakentamisen ytimessä.

Tulostusversio tästä: Kutsuviesti ja karkotusviesti

 

 

 

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786
 
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Lähes kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.