Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä

Näenkö sinut oikein? – Pari sanaa voimauttavasta valokuvasta

    

Löysin kauttasi silmät, jotka katsoivat minuun arvostavasti sallimissani rajoissa, ja joiden kautta löysin silmät katsoa itseäni lempeästi.” (palautetta prosessista) 

Kauan sitten kun olin vielä hyvin pieni, kun kieli ei hallinnut ymmärrystäni, löysin silmät, jotka opettivat minua tuntemaan itseäni. Tämä oli aikaa, jolloin ei ollut sanoja, oli vain merkityksellisiä katseita ja aistimuksia. Elämän poluilla kohdalle sattuneet silmät ovat sittemmin luoneet minuun monenlaisia katseita, ei ainoastaan lempeitä. Katseiden päälle on tullut sanoja ja kosketuksia – voimauttavia tai haurastuttavia.

Se tapa, miten ihmistä katsotaan, muokkaa hänen käsitystään itsestään ja arvokkuudestaan. Se rakentaa ihmisen suhdetta itseensä ja toisiin, ja auttaa löytämään vastauksen kysymyksiin ”Kelpaanko?”, ”Riitänkö?” ja ”Tulenko nähdyksi?”. Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi arvokkaana omana itsenä. Eri tavoin etsimme keinoja ratkaista tarpeemme tulla hyväksytyksi ja nähdyksi ihanana ja tärkeänä jonkun silmissä.

Voimauttavan valokuvan menetelmässä palataan korjaavien katseiden mahdollisuuteen, harjoitellaan katsomaan ihmistä – toista ja itseä – hyvällä tavalla. Se, mikä on toiselle tärkeää, tehdään näkyväksi ja arvokkaaksi oman katseen kautta. ”Miten haluat tulla nähdyksi?” ja ”Näenkö sinut oikein?”, kysytään. Perheessä voidaan kysyä ”Näkyvätkö kaikki perheenjäsenet itselleen tunnistettavasti tärkeänä?”.  Parisuhteessa etsitään katsomisen tapaa ja vastausta kysymykseen ”Miten haluat puolisosi näkevän sinut?”. Työyhteisössä tarkastellaan muun muassa kysymyksiä ”Miten tulen nähdyksi osana yhteisöä?” tai ”Minkälaisia osa-alueita työssämme näkyy?”. Nähdyksi tuleminen luo mahdollisuuden korjaaviin kokemuksiin ja voimaantumiseen. Se vahvistuu, mikä tulee näkyväksi tai mikä tehdään näkyväksi.

Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä menetelmä, joka on 2000-luvun alulta levinnyt sosiaali-, terveys- ja opetusalojen työhön ja työyhteisöjen kehittämiseen.  Menetelmän apuvälineinä käytetään valokuvia ja valokuvausta, mutta keskeisin väline valokuvan sijasta on katse ja näkemisen tapa. Valokuva ei itsessään ole terapeuttinen väline, sen sijaan tapa, jolla sitä käytetään, voi sitä olla.

Voimauttava valokuva on osallistujille prosessi, joka voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa. Prosessissa voidaan pysytellä jo olemassa olevissa valokuvissa tai voidaan lähteä kuvaamaan uusia. Prosessi alkaa toivotun teeman valitsemisella. Se saattaa alkaa vanhojen kuvien katsomisella, jolloin kiinnitetään huomiota erityisen merkityksellisiin tai voimauttaviin valokuviin. Varsinainen valokuvauksen tekeminen on retki, jossa helposti vierähtää useampikin tunti. Se voidaan toteuttaa myös eri päivänä. Toisin kuin perinteisessä valokuvauksessa, voimauttavan valokuvan menetelmässä asiakas määrittelee sen, miten hän haluaa tulla nähdyksi, kuinka ja missä haluaa tulla kuvatuksi, tai minkälaista seikkaa itsessään hän haluaa tarkastella.  Menetelmässä pysähdytään kuvattavan maailmaan ja näkökulmaan. Työntekijä pyrkii löytämään kyvyn katsoa kuvattavaa tämän maailmasta käsin lempeästi ja hyväksyvästi.  Kuvaustilanne muotoutuu eläväksi kuvattavan ja kuvaajan yhteisestä vuorovaikutuksesta; sitä ei voi etukäteen hallita. Työyhteisöjen tai perheiden prosesseissa on mahdollista, että kuvauksen toteuttaa esimerkiksi työpari tai toinen perheenjäsen. Valokuvaamisen jälkeen prosessi etenee valmistuneiden valokuvien katsomiseen ja niille merkityksen antamiseen. Kukin antaa kuvilleen henkilökohtaisen merkityksen oman kokemusmaailmansa kautta. Kaikkien otettujen kuvien joukosta kuvattava valitsee hänelle erityiset kuvat omaan teemaan ja tarkoitukseen liittyen. Lopuksi pohditaan, miten kuvien merkitysten tuottamia oivalluksia siirretään käyttöön arkipäivässä. Toisinaan valokuvia jaetaan myös muille merkityksellisille henkilöille.

Olen saanut tutustua menetelmään vuoden kestäneen prosessikoulutuksen myötä. Silmien avaaminen lempeästi katsomiselle on haastavampaa kuin ajattelinkaan, ja samalla niin antoisaa. Olen havainnut menetelmän sopivan varsin laaja-alaisesti erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Sovellan menetelmää osana psykologin ja psykoterapeutin työtäni muun muassa asiakkaan itseymmärryksen ja lohdun vahvistamisen välineenä, kehotietoisuuden herättäjänä, arvojen selkeyttämiseen ja voimavarojen löytämiseen, oman elämän ja itsensä hyväksynnän vahvistamiseen, vuorovaikutuksen kohentamiseen tai muutosprosessin tukemiseen. Menetelmä sopii sekä lapsille että aikuisille, niin yksilöille kuin perheille, pariskunnille tai työryhmillekin.

Heräsikö kiinnostus? Katso lisää http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm  tai ota yhteyttä minuun.

Voit myös itse kokeilla valokuvien voimaa tutkimalla vanhoja perhealbumeitasi. Muista avata silmät ja katsoa kuvia lempeästi etsien uusia havaintoja – ei arvostellen tai kriittisesti. Haluatko kokeilla ottaa läheisestäsi ja itsestäsi uudella tavalla valokuvia? Muista silloin pelisäännöt: 1) kuvaa vain luvan kanssa, 2) selvitä, miten ja missä läheisesi haluaa tulla kuvattavaksi tai mitä puolta itsessään hän haluaa sinulle näyttää, 3) älä vaikuta päätöksentekoon muuten kuin kuvattavaa kannustaen, 4) kerro kuvattavalle, mitä näet. Onko se sitä, mitä kuvattava haluaa näyttää?
Anna kuvattavan löytää silmistäsi lempeä katse, joka vahvistaa hänen omia lempeitä katseitaan.

Edelliset sukupolvet haamuina

KLIKKAA BLOGIIN TÄSTÄ: http://juurevajoukko.fi/edelliset-sukupolvet-haamuina/

Blogitekstien sarja osa 3/3. Tarinoita maatalousyrittäjien parisuhteista. Tällä kertaa aiheena sukupolvenvaihdos, mutta teema sopii hyvin myös moneen muuhun sellaiseen tilanteeseen, jossa eri sukupolvet kohtaavat ja vaihtavat tietojaan, taitojaan ja käsityksiään, ja pyrkivät tulemaan toimeen toistensa kanssa. Lue pois!

”Roolien vaihtumiseen sisältyy aina psykologisia voimia, joihin vaikuttaa kunkin yksilön omien mielikuvien ja elämisen mallien myötä sukujen ”edesmenneet Lempit”, ”Viljo-vainaat” ja monenkirjavat sisarussuhteet. Sukuhistoria ja sen ilmiöt voivat asettua haamun lailla sillan alle sukupolvenvaihdoksen vuosina. Huomattava osa sukupolvien välillä liikkuvista psykologisten voimien ja vaikutteiden siirrosta tapahtuu tiedostamattomasti². Siksi ihmistenväliset ristiriidat näyttävät välillä syntyvän kuin itsestään. Tosiasiassa niihin on aina jokin syynsä ja vaikuttimensa. Huomaatko, millainen haamu sinun talossasi vaikuttaa? Miten yhdessä kohtaatte näitä haamuja?”

Työrukkasten pauketta ja romantiikkaa

KLIKKAA BLOGIIN TÄSTÄ: https://psykologipirjolatvanen.fi/tyorukkasten-pauketta-ja-romantiikkaa/

Blogitekstien sarja osa 2/3. Tarinoita maatalousyrittäjien parisuhteista. Sopii  hyvin myös monen muun tilanteeseen. Lue pois!

”Sitoutuessaan yhteen, kaksi yksilöä muodostavat omanlaisensa tarinan parisuhteesta. Jokaisen pariskunnan tarina on ainutlaatuinen kertomus yhteisestä eletystä elämästä, sen iloista ja suruista. Jokaisen pariskunnan tarinaan yhdistyy kummankin aikuisen yksilön oma tarina mukanaan taustaperheen ja suvun tarinat. Elämä laajenee, kun eri osapuolten taustalla olevat tarinat yhdistyvät. Kaikilla näillä osapuolilla on oma painoarvonsa opeteltaessa tulemaan toimeen yhteisten asioiden ja yhteisesti jaettavan elämän kanssa. Pariskunnan yhteisesti jakama elämä vaatii aina myös henkilökohtaista muutosta. Henkilökohtainen muutos kulkee käsi kädessä parisuhteen muutosten kanssa.”  Miten sitten ollaan parisuhteessa kun arki onkin ahertamista, stressiä ja väsymystä?

Työkaveri makaa yötkin samassa sängyssä

KLIKKAA BLOGIIN TÄSTÄ:   http://juurevajoukko.fi/tyokaveri-makaa-yotkin-samassa-sangyssa/

Pyysin ja vastaanotin kertomuksia maatalousyrittäjien arjesta parisuhteen näkökulmasta. Jaottelin ja tarkastelin kirjoitusten sisältöä esiin tulleiden teemojen kautta. Kirjoituksia oli sinällään vain muutama, mutta kirjoittajat tuovat aidosti esiin hyvin syviä kuvauksia arkisestä elämästä. En tuo tätä esiin tutkimuksena, vaan arkisena kuvauksena. Kliinisen työni kokemuksella voin todeta, että kirjoittajat pukevat monen monen muunkin kanssakulkijan ajatukset sanoiksi ja kuvauksiksi kertomuksissaan.  Lämmin kiitos kertomusten kirjoittajille heidän käyttämästään ajasta ja pohdinnasta! Kertomuksista on nyt kirjoitettu kolmen blogin sarja Juureva joukko -sivustoa varten, jossa ne julkaistaan lähiviikkojen aikana. Yllä olevasta linkistä  ensimmäiseen osaan, ole hyvä.

Arjen kuvaukset on koottu maatalousyrittäjiltä. Olen vakuuttunut, että kuvaukset osuvat myös monen muun yrittäjän tai kenen tahansa elämään. Lue tekstejä omasta näkökulmastasi.

 

Kehityskeskustelu itseni kanssa


Kohta käydään taas työpaikoilla kehityskeskusteluja esimiesten kanssa.  Mitä jos aika-ajoin kävisin kehityskeskustelun oma tärkeimmän pomoni, itseni, kanssa? Itseni kanssa käytävän kehityskeskustelun avulla voin arvioida, olenko edelleen sopivassa suunnassa matkalla kohti omia päämääriäni, omien arvojeni mukaista elämää.

Tässä kehityskeskusteluun yksi malli. Alla olevat kysymykset sisältävät paljon asiaa. Kysymyksiä pitää todennäköisesti tovin pohtia. Pohdi niitä yksi kerrallaan rauhassa, älä haukkaa heti koko pakettia. Aloita itseäsi eniten kiinnostavasta kysymyksestä ja etene vaikeammin hahmotettaviin.  Parisuhteessa elävät voivat käydä kehityskeskustelun yhdessä; siihenkin löydätte alta apukysymyksiä.

1.     Mistä asioista elämässäsi olet nyt iloinen / hyvilläsi / tyytyväinen?
* Mitkä asiat parisuhteessanne ovat hyvin? Minkä toivot yhä jatkuvan?

2.     Mikä mielestäsi kaipaa nyt uutta suuntaa / suunnan tarkistusta?
* Mikä asia parisuhteessa kaipaa tarkastelua? Uutta suuntaa?

3.     Tapa, jolla elät elämääsi, tekeekö se hyvää sinulle? Läheisillesi?
Miltä osin tekee hyvää sinulle? Jollekin toiselle?
Miltä osin tekee huonoa sinulle? Jollekin toiselle?
Onko jossain vaiheessa tullut jokin muutos?
Millainen tapa elää nyt tekisi edes hiukan hyvää sinulle?

* Tekeekö parisuhteesi aidosti hyvää sinulle?
– Mitkä asiat parisuhteessa tekevät hyvää sinulle / teille?
– Miltä osin parisuhde ei tee hyvää sinulle / teille?
– Mikä pitäisi olla toisin, jotta parisuhde tekisi sinulle / teille hyvää?
– Millainen parisuhde tekisi nyt hyvää sinulle / teille?

4.     Tapa, jolla elät elämääsi tällä hetkellä, vastaako se omia arvojasi, tärkeänä pitämiäsi asioita?
Valinnat, joita teet / olet tehnyt, vastaavatko ne omia arvojasi?
Miltä osalta vastaa arvojasi? Miltä osalta eivät vastaa arvojasi?
Onko jossain vaiheessa tullut jokin muutos omien arvojen mukaiseen elämäntapaan / valintoihin?
Miten sen sijaan haluaisit olla ja elää / mitä haluaisit valita, jotta se enemmän vastaisi omia arvojasi?

* Pystytkö parisuhteessasi ylläpitämään omia arvojasi, tärkeänä pitämiäsi asioita?
– Miltä osin pystyt?
– Millaisessa parisuhteessa arvosi toteutuisivat? Onko se mahdollista nykyisessä suhteessasi

5.    Viekö tämä tapa elää ja olla sinua kohti tavoitteitasi / sinulle tärkeitä päämääriä?
Miltä osin vie?
Miltä osin ei vie?
Millainen tapa veisi sinua edes hiukan paremmin kohti päämääriäsi?

* Millaisia yhteisiä tavoitteita Teillä on parisuhteessanne?
– Mikä vahvistaa parisuhteenne me-henkeänne?

6.     Tekeekö (tämä ihminen / ystävä / puoliso) minulle aidosti hyvää? Onko hän minulle hyväksi?
Mitä hyvää?
Mitä tämä ihminen saa sinussa aikaan? Onko se hyvä niin? Jos ei, niin mitä toivoisit sen sijaan?

7.     Minkälaista elämää tai aikaa kohti haluat / haluatte olla menossa?
Tekeekö sellainen aidosti hyvää sinulle / teille

8.     Mikä on sinulle / teille tärkeää nyt?
Tekeekö se aidosti hyvää sinulle?

”Hyvän tekeminen” ei aina tarkoita juuri sillä hetkellä mukavalta tuntuvaa kokemusta. Monet alkuun vaikeatkin asiat tekevät meille loppu viimeksi hyvää. Kevyemmästä päästä esimerkin tarjoaa liikunta. Joskus sen aloittaminen voi olla työn ja tuskan takana, voi tuntua kipuakin, mutta kokonaisuudessaan se kannattaa ja ”hyvän” huomaa jälkikäteen.

Tarve ja halu ovat eri asioita. Halu kertoo toiveesta saada jotakin hyvää itselle. Halun kuunteleminen on tärkeää. Me kaikki haluamme itsellemme loppu viimeksi jotakin hyvää, samoin useimmat meistä haluamme hyvää myös toisillemme.  Halussa piilee myös se salakavala vaara, että joskus se toimii meidän suojainohjaimena. Tällöin se voi ohjata meitä valintoihin, jotka eivät tee hyvää tai tekevät meille huonoa pitkällä juoksulla. Tällöin on kyse enemmänkin mielihalusta, hetken mielihyvästä, helpotuksesta, keinosta paeta jotain todellisuutta. Haluun voi ajan myötä jäädä kiinni siten, että se alkaa tuottaa meille enemmän huonoa kuin hyvää. Kuuntele tarpeitasi ja mieti, millä rakentavilla keinoilla niitä voi täyttää. Kaikkia, mitä haluat, et todellisuudessa tarvitse. Kysy itseltäsi, tekeekö tämän halun seuraaminen minulle hyvääMitä minä nyt tarvitse voidakseni hyvin ja huoltaakseni itseäni?

 

TÄSTÄ TULOSTUSVERSIO:  Kehityskeskustelu itsesi kanssa

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja perhe- ja pariterapioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän perhe-tai pariterapian kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786  
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Lähes kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.