Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä

 

 

Psykologi, psykoterapeutti, perhe- ja pariterapeutti tavattavissa

Terveisiä kaupunkivastaanotolta Tampereelta, Hämeenkatu 14 C

Maalaspsykologin vastaanotolla Akaassa, Tolvilantie 1

Täällä ollaan hei! Kaksi eri tahoa, kaksi eri työskentely-ympäristöä. Toisessa saattaa palaa takkatuli tai mahdollistua kävellen toteutettavat käynnit, toiseen pääsee bussilla oven eteen tai autoparkkiin talon alle. Molemmat paikat olen pyrkinyt luomaan omalla tavalla kodikkaiksi ja käteviksi tulla, jotta toteutuisi toiveeni tarjota ”tilaa hengittää – tilaa ajatella – tilaa tuntea”. Mitenkähän olen siinä onnistunut?

Kaksi eri tahoa, mutta yksi ja sama psykologi, yksi ja sama psykoterapeutti ja perhe-ja pariterapeutti, joka tutkii kanssasi  elämän kysymyksiä, ahdistuksia, ristiriitoja, kärhämiä ja onnistumisia, painiskelit näiden kanssa yksinäsi tai yhdessä kumpanisi kanssa.   Minulla on tarjottavana erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä, avaavia kysymyksiä, tehtäviä tai keinoja, joiden avulla asioita käsitellä tai kehoa ja mieltä rauhoittaa. Joskus asiat kirkastuvat nopeasti, toisinaan tarvitaan pidempi prosessi, monien tunteiden ja ajatusten tulemiset ja laskemiset, ennen kuin kirkkastuu.

Suuri osa kustantaa terapiakäyntinsä itse. Joskus niihin on mahdollista saada maksusitoumus esimerkiksi vakuutusyhtiöiden, kuntien tai yhdistysten kautta. Tiesitkö muuten, että Kela tukee kansalaisten psyykkistä hyvinvointia mm. tukemalla merkittävällä summalla psykoterapioita? Minä olen Kelan palveluntuottaja PERHE- ja PARIpsykoterapioissa. Tämän tuen saamisesta ja siihen liittyvästä prosessista lue lisää tästä:
http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia?inheritRedirect=true  .  Kela tukee PARIpsykoterapiaa aikuisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi siinä missä YKSILÖpsykoterapiaakin. Voit saada Kelan korvauksen psykoterapiaan mikäli olet 16-67-vuotias,  sinun työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi, olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa, ja psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi. Paripsykoterapiaan tarvitaan aina molempien puolisoiden halua osallistua yhteisen asian prosessointiin.  Paripsykoterapia on aina myös yksilön psykoterapiaa siitä syystä, että toisen ihmisen kautta mahdollistuu oman itsen kohtaaminen varsin aktiivisesti. Toisen ihmisen silmissä näemme itsemme. Ihmissuhteissa kohtaamme ja työstämme itseämme.

Lisäksi – vielä on tilaa muutamalle työnohjausta etsivälle työntekijälle tai työryhmälle. Olen vuosien aikana tehnyt työnohjausta erinäisiä määriä. Nyt haen siihenkin lisäpätevyyttä pidemmässä Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskuksen järjestämässä koulutuksessa Helsingissä.

OTA YHTEYTTÄ soittaen puhelimeeni 050 5411786, yhteydenottolomakkeella seuraavalta sivulta tai lähettämällä sähköpostia pirjo (at) psykologipirjolatvanen.fi

NÄKEMISIIN!

 

 

Uusia nauloja!

Uusi vuosi ja uudet naulat! Pieni pintaremontti on käynnissä Tampereen työhuoneellani, osoitteessa Hämeenkatu 14. Vastapainona maalaispsykologin luontoympäristölle, olen tykästynyt tuohon uusrenesanssia edustavaan Ruuskasen kiinteistöön aivanTampereen ydinkeskustassa, ja lisään vastaanottoaikoja siellä. Remontti valmistuu alkuvuodesta ja 9.1. lähtien on uusia vastaanottoaikoja tarjolla psykologi- ja psykoterapiakäynneille, pari- ja perheterapiaan sekä työnohjaukseen. Muistutan vielä, että työskentelen sekä yksilöiden että pariskuntien ja perheiden kanssa.

Pääsääntöisesti olen Tampereen vastaanotolla alkuviikon ja Akaan vastaanotolla loppuviikon. Vastaanottoaikoja joustavasti aamusta iltaan, toisinaan myös lauantaisin.  Ota yhteyttä puhelimella 050 5411786, yhteydenottolomakkeella tai sähköpostilla! Nämä löydät seuraavalta sivulta.

 

Hyvää joulua!

Anna joululahjaksi ystävällinen sana, lempeä katse, hyvä kosketus, kaunis teko. Pidä sylissä, halaa, anna aikaa. Kuuntele arvioimatta, pyydä kertomaan lisää, kerro itsekin. Pyydä ja anna anteeksi. Ajattele hyvällä. Arvosta ja näytä se.
Ei maksa mitään – ilmaisia lahjoja. Opetellaan antamaan näitä !

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Itsenäisenä sopivan riippuvainen

”Eläessäni en ole tällaiseen koettelemukseen joutunut…” kirjoitti pappani eräässä niistä sotavuosien monista kotirintamalle tulleista kirjeistään. Pappa selviytyi koettelemuksista – kaikille ei käynyt yhtä hyvin. Maamme itsenäisyyden säilyminen ei ollut, eikä ole itsestään selvyys. Itsenäisyyden saavuttaminen ja sen säilyttäminen on aikanaan vaatinut äärimmäistä joustavuutta, uhrauksia, sovittelua ja tekoja. Monen nykyihmisen elämän kokemisen tavoissa on yhä eri tavoin kaikuja siitä, mitä maamme itsenäisyyden säilyttäminen on edellyttänyt. Vaikeiden koettelemusten jälkeensä jättämät henkilökohtaiset tai perheeseen kantautuneet vaikeudet saattavat näkyä myös yli sukupolvien kulkeutuneina sodan merkkeinä. Toisaalta yli sukupolvien on kantautunut myös erilaisia voimavaroja, kuten luonteen lujuutta, toiveikkuutta ja arvostusta elämän tärkeille asioille.

Itsenäisyys ja riippuvuus kulkevat käsi kädessä elämän kulussa. Ihmisellä on jo syntymästään lähtien tarve yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Syntyessään pieni lapsi on täysin riippuvainen häntä hoitavasta aikuisesta. Itsenäiseksi ihmiseksi ei kasva ilman kyllin hyvää hoivaa, hyvän kosketuksen ja katseen kautta löytyvää jaettua yhteyttä ja turvaa. Kasvaessaan ihmislapsi suorastaan raivaa tietään itsenäiseksi yksilöksi kamppaillen riippuvuuden ja itsenäisyyden ristiriidassa. Kasvaminen vaatii joustavuutta, uhrauksia, sovittelua ja tekoja niin kasvavalta itseltään kuin hoitajaltaankin. Miten vanhempana pystyn tukemaan tätä itsenäisyystaistelua? Miten erotan alistamisen, heitteillejätön ja sopivan riippuvaksi itsenäistämisen? Siinä haastetta meille kasvattajille. Ihminen pystyy itsenäistyttyään jälleen liittymään yhteen, tulemaan sopivasti riippuvaiseksi toisesta itsenäisestä ihmisestä. Ja näin riippuvuuden ja itsenäisyyden tasapainon hakeminen jatkuu läpi elämän pari- ja lähisuhteissa.

Ihmisinä olemme aina riippuvaisia toisista ihmisistä. Sopiva riippuvuus ei ole alistumista eikä alistamista.  Sopiva riippuvuus on itsenäisyyttä ajatella omintakeisesti, ilmaista itseään omilla tunnuksilla, pitää yllä omia rajoja ja samalla olla kohtaavassa yhteydessä toisten ihmisten kanssa. Sopiva riippuvuus antaa itsenäisyyden vaihtaa ajatuksia, tunteita, tietoja ja taitoja toisten kanssa. Sopiva riippuvuus sallii molemmin puoleisen tarvitsevuuden. Itsenäisyys ja sopiva riippuvuus mahdollistavat meidät ulos ”ajatuksia kapeuttavasta Impivaarasta” – jostain sieltä, mistä myös seitsemän veljestä aikanaan ihmisten ilmoille palasivat.

Kiitos ja syvä kunnioitus maamme itsenäisyyden taanneille sukupolville! Itsenäisessä maassa ja itsenäisenä ihmisenä on turvallista olla sopivan riippuvaisessa yhteydessä toisiin maihin ja toisiin ihmisiin.  Sukupolvien tuomat merkit tunnistaen, koettelemuksista ihmisenä vahvistuen, menemme eteenpäin. Hyvää itsenäisyyspäivää! #suomi100

Näenkö sinut oikein? – Pari sanaa voimauttavasta valokuvasta

    

Löysin kauttasi silmät, jotka katsoivat minuun arvostavasti sallimissani rajoissa, ja joiden kautta löysin silmät katsoa itseäni lempeästi.” (palautetta prosessista) 

Kauan sitten kun olin vielä hyvin pieni, kun kieli ei hallinnut ymmärrystäni, löysin silmät, jotka opettivat minua tuntemaan itseäni. Tämä oli aikaa, jolloin ei ollut sanoja, oli vain merkityksellisiä katseita ja aistimuksia. Elämän poluilla kohdalle sattuneet silmät ovat sittemmin luoneet minuun monenlaisia katseita, ei ainoastaan lempeitä. Katseiden päälle on tullut sanoja ja kosketuksia – voimauttavia tai haurastuttavia.

Se tapa, miten ihmistä katsotaan, muokkaa hänen käsitystään itsestään ja arvokkuudestaan. Se rakentaa ihmisen suhdetta itseensä ja toisiin, ja auttaa löytämään vastauksen kysymyksiin ”Kelpaanko?”, ”Riitänkö?” ja ”Tulenko nähdyksi?”. Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi arvokkaana omana itsenä. Eri tavoin etsimme keinoja ratkaista tarpeemme tulla hyväksytyksi ja nähdyksi ihanana ja tärkeänä jonkun silmissä.

Voimauttavan valokuvan menetelmässä palataan korjaavien katseiden mahdollisuuteen, harjoitellaan katsomaan ihmistä – toista ja itseä – hyvällä tavalla. Se, mikä on toiselle tärkeää, tehdään näkyväksi ja arvokkaaksi oman katseen kautta. ”Miten haluat tulla nähdyksi?” ja ”Näenkö sinut oikein?”, kysytään. Perheessä voidaan kysyä ”Näkyvätkö kaikki perheenjäsenet itselleen tunnistettavasti tärkeänä?”.  Parisuhteessa etsitään katsomisen tapaa ja vastausta kysymykseen ”Miten haluat puolisosi näkevän sinut?”. Työyhteisössä tarkastellaan muun muassa kysymyksiä ”Miten tulen nähdyksi osana yhteisöä?” tai ”Minkälaisia osa-alueita työssämme näkyy?”. Nähdyksi tuleminen luo mahdollisuuden korjaaviin kokemuksiin ja voimaantumiseen. Se vahvistuu, mikä tulee näkyväksi tai mikä tehdään näkyväksi.

Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä menetelmä, joka on 2000-luvun alulta levinnyt sosiaali-, terveys- ja opetusalojen työhön ja työyhteisöjen kehittämiseen.  Menetelmän apuvälineinä käytetään valokuvia ja valokuvausta, mutta keskeisin väline valokuvan sijasta on katse ja näkemisen tapa. Valokuva ei itsessään ole terapeuttinen väline, sen sijaan tapa, jolla sitä käytetään, voi sitä olla.

Voimauttava valokuva on osallistujille prosessi, joka voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa. Prosessissa voidaan pysytellä jo olemassa olevissa valokuvissa tai voidaan lähteä kuvaamaan uusia. Prosessi alkaa toivotun teeman valitsemisella. Se saattaa alkaa vanhojen kuvien katsomisella, jolloin kiinnitetään huomiota erityisen merkityksellisiin tai voimauttaviin valokuviin. Varsinainen valokuvauksen tekeminen on retki, jossa helposti vierähtää useampikin tunti. Se voidaan toteuttaa myös eri päivänä. Toisin kuin perinteisessä valokuvauksessa, voimauttavan valokuvan menetelmässä asiakas määrittelee sen, miten hän haluaa tulla nähdyksi, kuinka ja missä haluaa tulla kuvatuksi, tai minkälaista seikkaa itsessään hän haluaa tarkastella.  Menetelmässä pysähdytään kuvattavan maailmaan ja näkökulmaan. Työntekijä pyrkii löytämään kyvyn katsoa kuvattavaa tämän maailmasta käsin lempeästi ja hyväksyvästi.  Kuvaustilanne muotoutuu eläväksi kuvattavan ja kuvaajan yhteisestä vuorovaikutuksesta; sitä ei voi etukäteen hallita. Työyhteisöjen tai perheiden prosesseissa on mahdollista, että kuvauksen toteuttaa esimerkiksi työpari tai toinen perheenjäsen. Valokuvaamisen jälkeen prosessi etenee valmistuneiden valokuvien katsomiseen ja niille merkityksen antamiseen. Kukin antaa kuvilleen henkilökohtaisen merkityksen oman kokemusmaailmansa kautta. Kaikkien otettujen kuvien joukosta kuvattava valitsee hänelle erityiset kuvat omaan teemaan ja tarkoitukseen liittyen. Lopuksi pohditaan, miten kuvien merkitysten tuottamia oivalluksia siirretään käyttöön arkipäivässä. Toisinaan valokuvia jaetaan myös muille merkityksellisille henkilöille.

Olen saanut tutustua menetelmään vuoden kestäneen prosessikoulutuksen myötä. Silmien avaaminen lempeästi katsomiselle on haastavampaa kuin ajattelinkaan, ja samalla niin antoisaa. Olen havainnut menetelmän sopivan varsin laaja-alaisesti erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Sovellan menetelmää osana psykologin ja psykoterapeutin työtäni muun muassa asiakkaan itseymmärryksen ja lohdun vahvistamisen välineenä, kehotietoisuuden herättäjänä, arvojen selkeyttämiseen ja voimavarojen löytämiseen, oman elämän ja itsensä hyväksynnän vahvistamiseen, vuorovaikutuksen kohentamiseen tai muutosprosessin tukemiseen. Menetelmä sopii sekä lapsille että aikuisille, niin yksilöille kuin perheille, pariskunnille tai työryhmillekin.

Heräsikö kiinnostus? Katso lisää http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm  tai ota yhteyttä minuun.

Voit myös itse kokeilla valokuvien voimaa tutkimalla vanhoja perhealbumeitasi. Muista avata silmät ja katsoa kuvia lempeästi etsien uusia havaintoja – ei arvostellen tai kriittisesti. Haluatko kokeilla ottaa läheisestäsi ja itsestäsi uudella tavalla valokuvia? Muista silloin pelisäännöt: 1) kuvaa vain luvan kanssa, 2) selvitä, miten ja missä läheisesi haluaa tulla kuvattavaksi tai mitä puolta itsessään hän haluaa sinulle näyttää, 3) älä vaikuta päätöksentekoon muuten kuin kuvattavaa kannustaen, 4) kerro kuvattavalle, mitä näet. Onko se sitä, mitä kuvattava haluaa näyttää?
Anna kuvattavan löytää silmistäsi lempeä katse, joka vahvistaa hänen omia lempeitä katseitaan.

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786
 
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Lähes kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.