Kesätiedote
Kesätiedote
Olen lomalla 15.7.-4.8.2024.
Sitä ennen löytyy vielä hyviä päiväsaikoja esim. kriisikäynnille pariskunnille tai yksilöille. Sama tilanne sekä Tampereen että Akaan vastaanotolla.
Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella täältä: https://psykologipirjolatvanen.fi/ota-yhteytta/ tai soita puh. 050 5411786 ja jätä soittopyyntö.
Parisuhteen kivut eivät katso vuodenaikaa. Eivät myöskään yksilölliset elämänhaasteet. Nyt on apua tarjolla nopeastikin.
Kutsuviestit ja karkotusviestit
Kumpaan muotoon liität sanan MAUBA ja kumpaan TAKETE?
Pieni vauva suuntaa silmänsä pyöreähköön muotoon kuullessaan sanan ”mauba” ja kulmikkaaseen kuullessaan ”takete”. Tämä havainto perustui nyt jo vanhana pidettyyn tutkimukseen, jonka tulos oli aikoinaan luomassa ymmärrystä mm. siitä, että sanan sisällöstä huolimatta, keholla heräävien aistimusten perusteella (esim. mitä kuuloaisti kehossa herättää) jo vauva linkittää tietynlaisia asioita kuuluvaksi yhteen. Pienen vauvan kanssa samaan päätelmään edellä mainituista sanoista päätyvät todennäköisesti myös isommat lapset, nuoret ja aikuiset – sinä ja minä. Ihmislapsen kasvun ja vuorovaikutuksessa tapahtuvan oppimisen myötä vahvistuu asioiden merkityssisältö omiin suuntiinsa. Jokin kuitenkin on ja pysyy ytimessä muuttumattomana – turvan ja uhkan kokemuksen aistimukset. Näitä kanssasäädellään ja vakautetaan myönteisissä lähisuhteissa.
KUTSUVIESTI ja KARKOTUSVIESTI.
Minulla on ollut onni saada tarkemmin tutustua ihmisten lisäksi muiden nisäkkäiden käyttäytymisen seuraamiseen. Lampaita havainnoidessani olen huomannut, miten ne ääntelevät kutsuakseen turvalliseen huomaansa ja ääntelevät toisella tavoin varoittaakseen, eli karkottaakseen. Myös me ihmiset viestimme ”kutsuviestein” ja ”karkotusviestein”. Näin itse nimeän tapaamme toimia ja kanssasäädellä vuorovaikutustilanteissa tapahtuvia kuvioita.
KANSSASÄÄTELY
Kanssasäätelyn tiedostaminen voi olla haastavaa. Ihmisten ”kutsuviestit” ovat tavanomaisesti sellaisia kuin hymy, pään kallistaminen, äänen madaltaminen ja hidastaminen, silmien myötätuntoinen avaaminen, kohti kääntyminen selän näyttämisen sijasta, vuorovaikutukseen pysähtyminen, kiittäminen. Tällaiset viestit auttavat kanssakulkijaa säätelyssä kohti sietoikkunaa. Ihmisten ”karkotusviestit” ovat tyypillisesti sellaisia kuin epäilevä katse tai katseen puuttuminen, silmien pyöritys, kyllästynyt huokaus, nalkutus, riitapuhe, ivan eri muodot, jännittyneisyys, syyttäminen. Karkotusviesti koskettaa jollain tavoin uhkan tai epämukavuuden sensoriamme, ja siten se saattaa automaattisesti nostaa valppauttamme puolustusasemiin, sietoikkunan rajoille tai niiden yli. Siihen lienee perustua myös sanonta ”huutaen et rakkautta saa” – ei voi saada hyvää huonolla.
KEHITYKSELLINEN TRAUMA
Kehityksellinen trauma tai muu aiempi psyykkinen haava ilmentää itseään mm. siten, että se voi tuoda yksilöllistä vaihtelua tai sekoittaa ”kutsu- ja karkotusviestin” merkitykset ja niihin reagoinnin. Ihminen saattaa käydä herkäksi huomaamaan tai olettamaan tietynlaiset asiat vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi silloin, kun olisi hyvä tunnistaa ”karkotusviesti”, voi kokemus kutsua luokseen. Ja toisaalta hyvää tarkoittavat ”kutsuviestit” voivat herättää olettaman ikävistä aikeista.
VAKAUTTAVA PARI- JA PERHETERAPIA
Mm. vakauttavassa pari- ja perheterapiassa pysähdytään vuorovaikutustilanteiden kehollisen säätelyn tunnistamiseen ja opetteluun, kehon viestien ja toimintayllykkeiden tarkasteluun ja yhteyksien rakentamiseen. Tällä tavoin etsitään tunnekokemusta ja ymmärrystä myös ”kutsu- ja karkotusviestien” merkityksistä ja tunnustellaan mahdollisuutta rakentaa korjaavia kokemuksia.
Jotta viestiminen kaiken maailman ”mauboista” ja ”taketeista” olisi yhtäänkään säädellympää tässä meidän katkoksia täynnä olevassa vuorovaikutusmaailmassamme, edellyttää se meiltä rohkeutta katsoa itseämme ja toisiamme yhteyden rakentamisen mahdollisuuden silmin. Kaiken takana on kaipuu paremmin tyydyttää perustarvettamme – saada kokea yhteyttä toiseen merkittävään ihmiseen.
— — — —
Alkuperäisessä tutkimuksessa kuviot olivat hiukan toisenlaiset. ”Mauba” oli enemmän superpähkinän näköinen, ja ”takete” salamankaltainen. Jos joku tunnistaa, mikä on tutkimuksen lähde, niin mielelläni otan sen vastaan. Olen harmikseni lähteen hukannut.
Sietoikkunateoriaan voi perehtyä esim: Siegel, D. 1999. Window of Tolerance tai suomeksi Siegel, D. 2021. Mindsight.
Vakauttava pari- ja perheterapian ajatuksiin voit tutustua esim. Aino-Maija Rautkallion kotisivuilla.
Tulostusversio tästä: Kutsuviestit ja karkotusviestit
Ajatuksia parisuhteen akuuttiin kriisitilanteeseen
Maailman meret eivät aina pysy seesteisinä – eivät pysy myöskään parisuhteet. Parisuhde on tunnesuhde. Suurempien ja pienempien myrskyjen kautta parisuhteet hakevat uutta tunnesuhteen tasapainoa. Suhde pyrkii kehittymään siten, että suhde voisi paremmin vastata parisuhteen osapuolten tarpeita. Myrsky voidaan nähdä suhteen kasvamisen pyrkimyksenä ja uuden tasapainon etsimisenä.
Aika ajoin ihmiselle tulee tilaa ja tarve käsitellä omaa elämäänsä ja parisuhdettaan. Kaikkea sitä, mitä on ollut, ja kysymyksiä siitä, mitä haluaa jatkossa olevan. Joskus voi käydä siten, että pienemmäksi ajateltu haaste saattaa herättää esiin suhteen pohjiin asti järisyttävän kriisitilanteen ja tunnemyrskyt. Aiemmin opitut toimintamallit, selviytymis- ja vuorovaikutuskeinot tulevat uudelleen arvioitaviksi sen suhteen, että vastaavatko ne parisuhteen osapuolten nykyisiä tarpeita. Jokin merkitys silläkin on, että juuri kyseisessä elämäntilanteessa ja kyseisellä syvyydellä asiat tarjoutuvat käsittelyyn. Yleensä tämä ei ole sattumaa. Mieti, miksi juuri nyt asiat nousevat näin esiin(?).
Kriisitilanne herkistää syvimmät tunteemme liittyen kyseiseen elämäntilanteeseen. On tavallista, että kriisitilanne herättää myös muistoja aiemmista, kenties käsittelemättä jääneistä mielen haavoista. On hyvä tiedostaa, että ihmisen muisti ei koskaan toista aiempaa kokemusta aivan sellaisenaan, vaan nykytilanne värittää aiempia muistoja. Väritys voi tuoda kokemuksesta esiin kirkkaampia tai synkempiä sävyjä.
Kriisitilanne voi olla mahdollisuus rakentaa suhteeseen jotain uutta ja merkityksellisempää. Usein tämä vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea ”jarrun painamista” hätiköidyille päätöksille. Ehkä se edellyttää myös molempien tahtoa ja pystyvyyttä etsiä, tutustua, kokeilla ja oivaltaa uutta. On myös tilanteita, joissa yhteinen rakennustyömaa voi olla parempi jakaa osiin, ja jatkaa elämän rakentamista kumpaisenkin omaan suuntaan. Kahdestaan myrskyn silmään ei kannata jäädä. Kriisitilanteisiin voi olla tarpeellista hakea ulkopuolista apua paripsykoterapeutilta.
Kokeile, voiko joistain seuraavista ajatuksista olla apua sinulle parisuhteen akuutissa kriisitilanteessa.
- HERMOSTO HUUTAA HÄTÄÄ 🆘 – MUISTA SILTI – ”EI HÄTÄÄ” 💚
Vain harvoissa parisuhteen kriisitilanteissa on sellainen hätä, että pitää toimia heti. ”Heti toimittavia” -tilanteita ovat esimerkiksi väkivallan tai muun henkeä uhkaavan kokemuksen kohtaaminen. Sen sijaan mielen sisäisiä asioita on aikaa puntaroida. Nousseet ajatukset ja tunteet tulevat ja menevät, se ei ole vaarallista, eivätkä nämä useinkaan rakentavasti ratkea kiireessä. - PAINA JARRUA – EI HÖTKYILLÄ ❣️
Kriisitilanne herättää meissä biologisesti säädellyn, perimän, varhaisen kiintymyssuhteen ja oppimiskokemusten myötä vahvistuneen ”taistele, pakene tai lamaannu” -reaktion, pyrkimyksenä kokea jälleen turvaa. Tästä syystä tilanteesta halutaan yleensä nopeasti vapaaksi. Mitä tämä sinussa on herättänyt? Entä kumppanissasi? Pakenemisen reaktio voi tulla esiin esim. tarpeena korostetun nopeasti ratkaista haastava tilanne, ”ottaa hatkat” ja paeta suhteesta, välttää keskusteluja ja toisen kohtaamista / ikävien tunteiden kohtaamista, kykenemättömyytenä kuunnella puolisoa, pakona omiin ajatuksiin, mielikuviin ja johtopäätöksiin sekä toimintaan näiden perusteella. Taistelu voi tulla esiin esim. hyökkäävyytenä puolison haastamiseksi, puolison patistamisena keskusteluun kenties tämän luonnollista vauhtia nopeammin, syytöksinä tai moitteina puolisoa kohtaan tai pakonomaisena tarrautumisena puolisoon. Lamaannus saattaa näkyä esim. vetäytymisenä toivottomuuteen, luovuttamisena, vetäytymisenä yhteydestä ja asian käsittelystä, toivottomien mielikuvien ja johtopäätösten ylivaltana ajatuksissa tai näköalattomuutena. HUOMAA itsessäsi näitä heränneitä reaktioita. Älä tee hätiköityjä päätöksiä. Jotta tilanteen näkee kirkkaana, on sen tarkasteluun syytä varata aikaa, ja katsella asioita eri näkökulmista. Sen sijaan reaktioihin liittyvä energia kannattaa valjastaa aktiivisesti avun saamiseen, asioiden molemmintahtiseen käsittelyyn ja käytännön elämän jatkamiseen, arjen pysyvien rakenteiden edelleen ylläpitämiseen. - HENGITÄ HELLITTÄEN 😊
Keho elää kriisitilanteen mukana. Mitä kehostasi huomaat? Mitä siinä tapahtuu? Muista hengittää hellittäen; siten, että ilma virtaa aina vatsan pohjalle asti, ja kiinnität huomiota erityisesti pitkään, hellittävään uloshengitykseen. Hellittävä hengitys tuo ilmaa myös ajatuksille. Se palauttaa hermoston automaattista toimintajärjestelmää siten, että tunteiden ja ajatusten yhteistyö voi onnistua paremmin. Tiukassa tilanteessa keskity hellittävään hengittämiseen, sen sijaan, että keskityt imemään puolisosi kaikki sanat itseesi ja reagoit niihin. Huomaa myös, miten jalkapohjasi ovat tukevasti maassa kuin juurtuneena – maa kantaa aina. Huomaa sekin, että selkärankasi kannattelee sinua. - MITÄ PUHUT ITSELLESI 💜
Kiinnitä huomiota siihen, mitä kriisitilanteessa puhut itsellesi. Onko itsepuheesi sinua vahvistavaa vai murskaavaa? Lisääkö se turvallisuuden tunnettasi vai tuoko se turvattomuutta? Viekö se sinua eteenpäin asioiden selvittämiseksi vai suuntaako se sinua yhteen ainoaan suuntaan? Kokeile, voitko muistaa rakentavaa itsepuhelua; esim. ”opin”, ”voin”, ”osaan”, ”selviydyn”, ”huomaan” ja sama ”me-muodossa” sekä ”ei hätää”. - PYSÄYTÄ NEGATIIVISTEN AJATUSTEN KETJU ❌
Kriisitilanteessa voi vahvistua negatiivisten ajatusten, tulkintojen ja muistojen ketju siitä syystä, että autonominen hermosto on yli- tai alivireänä, jolloin normaali harkinta ei toimi. Kriisitilanne ruokkii ainoastaan sitä näkökulmaa, että asiat ovat todella huonosti. Huomaa, että se on vain yksi tapa ajatella asiasta. Pyri löytämään myös hyviä, rauhoittavia ajatuksia, näkökulmia, muistoja ja tulkintoja – tai ainakin tällaisia hetkiä. - AINA ja ET KOSKAAN – JA MUU PUOLUSTAMINEN 🧨
Vältä provosoivia sanoja tai Sinä-kieltä. Esim. lipsahdukset ”aina sinä…”, ”sinä et koskaan…” ovat ruokaa eripuralle. Vetoaminen ”sinäkin aina…”, ”kyllä sinäkin….”, ”mutta kun…” on oman maalin puolustamista. Silloin kun puolustetaan – estetään ja torpataan – ei rakenneta. Syyttävä tapa lähestyä puolisoa ei rakenna, se vie kumppanisi ainoastaan puolustuskannalle, lisää eripuraa ja vahvistaa myös omaa huonoa oloasi. Käännä puolustautuminen mielenkiinnoksi. Mitä se toinen yrittää sanoa minulle hänen maailmastaan? - MITEN PUHUT ⁉️
Kumppanin vähättely, mollaaminen, haukkuminen, ivaaminen sanallisesti tai sanattomasti on alentavaa. Se ei rakenna suhdetta, päinvastoin se vie kumppanin puolustuskannalle tai etäännyttää, ja edesauttaa eroa. Päätä vaikeassakin tilanteessa puhua arvostaen toista ihmisenä. - VOIKO NÄKÖKULMAA KIRKASTAA 🔆
Kriisitilanteessa ihmisen näkökulma kapeutuu, sillä hermostomme toimintajärjestelmä on puolustuksen asetuksissa. Puolisot saattavat olla täysin ymmällään siitä, mistä nyt on kyse; toisaalta joku voi kuvitella näkevänsä tilanteen kovinkin kirkkaasti mielessään. Oma näkökulma on kriisitilanteissa yleensä suppea. Juuri silloin kun kuvittelet näkeväsi tilanteen ”oikein”, voi näkökulmasi olla suppein. Pysähdy katsomaan ja kuuntelemaan toisen näkökulmaa. Millä tavoin kumppanisi haluaa tulla nähdyksi? Millä tavoin sinä itse haluat tulla nähdyksi? Kysy ja kuuntele, älä niinkään selitä. - PALJON HYVÄÄ ELÄMÄSSÄ ❤️🧡💛
Mikä teillä oli alussa hyvin? Mikä on matkan varrella ollut hyvin? Mikä tässä suhteessa on sellaista, minkä toivot jatkuvan? Mihin on tarve saada muutosta? - MITÄ VALTATAISTELU JÄTTÄÄ ALLEEN 💔
Kummalla täällä on raskaampaa? Kumpi on enemmän loukkaantunut? Vertailevat kysymykset, jotka viittaavat valtataisteluun, eivät rakenna suhdetta. Kilvoitelkaa mieluummin toisen kunnioittamisesta ja siihen viittaavien keinojen löytämisessä. - SAMASSA VENEESSÄ ⛵️
Vaikka olisit puolisosi kanssa eri mieltä asioista, ja vaikka suhteessanne olisi kuinka paljon ristiriitoja tahansa, olette ”samassa veneessä” sen suhteen, että nyt olette ratkomassa yhteistä asiaa. Yhteisen asian ratkominen on yhteinen taival, rakennustyömaa, oli lopputulos mikä tahansa. Kuvitelkaa tilanne etäämmältä katsottuna. Mikä on veneenne ensimmäinen etappi? Mikä sen päämäärä? Viekö tämä tapa ratkaista asioita teitä eteenpäin, kohti etappeja? - RIITELYÄ VAI RIITELYN PUUTETTA ⚔️
Riidaton liitto, mikäli se tarkoittaa vaikenemista, voi olla jopa raastavampi kuin riitaisa suhde. Se tarkoittaa, ettei yhteisiä tai jommankumman tärkeitä asioita päästä käsittelemään. On reilumpaa opetella ottamaan puheeksi asioita kuin pitää yllä vaikenemista. - KEHO 🏋🏻♀️
Kriisitilanteessa keho on yksinäinen ja se huutaa pienen lapsen tavoin hätää ja tukea. Kohtele omaa kehoasi hyvin. Mitähän se tarvitsee? Muista myös, että sanat ovat kaksiteräinen miekka; ne selvittävät paljon ja ovat välttämättömiä, mutta jättävät paljon myös selvittämättä. Mitä jos kehollasi osoittaisit puolisollesi jotain sellaista hyvää, mitä sanoin on vaikea ilmaista? - AIKALISÄ ⏰
Tilanteen tulehtuessa, ei kannata jatkaa toistuvaa, riitaan tai mökötykseen johtavaa keskustelua. Negatiivisen kehän huomaa siitä, että ongelmanratkaisuyritys menee ”aina saman kaavan” mukaan ikävästi. Toistuva asetelma riidoissa ei johda eteenpäin. Riidassa ei rakenneta. Akuutissa tilanteessa, sopikaa aikalisästä – yhteisesti sovittu aika, jonka puitteissa ei ko. asiaan palata, ja jonka aikana on mahdollisuus vakautua tunnemyrskystä. On sovittava siitäkin, että milloin ja kuinka asiaan palataan. Negatiivinen kehä riidoissa kertoo siitä, että jokin pinnan alla oleva tunne ja tarve ei rakentavasti pääse esiin, vaan pariskunta jää pyörimään näennäisiin kysymyksiin. Vahvan negatiivisen kehän pyöriessä pariskunta saattaa tarvita ulkopuolista apua sen pysäyttämiseen ja ydintarpeiden tavoittamiseen. - TAUKO 🕰️
Kriisitilanteessa vellominen on raskasta. Pitäkää kriisiasioiden käsittelystä välillä yhdessä sovittu tauko. Käsiteltävä asia ei sillä välillä mihinkään karkaa. Yleensä on myös hyvä välttää yömyöhänä käytyjä pitkiä keskusteluita, sen sijaan on rakentavampi pysyä lyhyissä, rajallisissa jutteluhetkissä. - AIKAA ⏳
Parisuhteen kriisitilanteet ottavat selviytyäkseen sen ajan, kuin ottavat. Kaikki kriisitilanteet päättyvät ajallaan. Tiukat aikataulut, suorittaminen ja etapit voivat tuoda painetta tilanteen selvittelyyn, ja se voi haitata yhteistä prosessia. - KIITOS, ETTÄ… ❤️
Tiukka paikka on oppimisen paikka. Siitäkin voi kiittää – itseä ja kumppania.
Tulostusversio tästä: Parisuhteen akuutti kriisitilanne
w w w . p s y k o l o g i p i r j o l a t v a n e n . f i
2017/2023
Parisuhteen yhteys
Pariterapiaan tuleva pariskunta etsii suhteessa toimivaa yhteyttä. Se on kuin sopiva synkronia siipien lepatuksessa. Semmoinen, jossa ollaan yhteisellä matkalla, ja jossa asiat sujuvat voittopuolisesti yhteistyössä, vaikka välillä siivet sotkuunkin menevät.
Toimivaa yhteyttä etsitään esimerkiksi siksi,
– että voi jälleen kokea toisen läheiseksi;
– että voi uudelleen löytää tavan olla sovussa rakentavasti;
– että voi yhdessä olla ja kasvaa sekä käsittää haastavia asioita;
– tai ihan vaan siksi, että voi vahvistaa kaikkea olemassa olevaa hyvää yhteisellä matkalla edelleen.
Miten saada siivet sopivasti vipattamaan yhteisessä synkroniassa?
Haaste. Miten voin oppia vastaamaan harkiten tai pohtien sen sijaan, että toimintani on impulsseihin reagointia (respond / react)?
Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa on hyvä osata reagoida nopeasti. Sen sijaan muissa tilanteissa koita, voitko ensin muutaman kerran hengittää hellittäen, saattaa olotilasi turvan puolelle, ja vastata vasta sitten. Mitähän siitä seuraisi?
Kunkin hetken autonomisen toimintajärjestelmän luoma olotila kehossa vaikuttaa kykyymme vastata tai reagoida. Voin pyrkiä huomaamaan, olenko
– ylivireänä puolustuksen olotilassa,
– turvallisen olotilan sietoikkunassa vai
– alivireässä olotilassa lannistuneena
Miten tunnistan oman ja kumppanini olotilan juuri nyt?
Voi olla merkittävää ymmärtää, että meissä eri syistä heräävät automaattisesti olotilat, herättävät myös erilaisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Kokeile vaikka itse.
Mitä kehossasi huomaat, kun sanot vahvasti ”EI”?
Mitä huomaat, kun sanot ”EHKÄ”?
Ja mitä huomaat, kun sanot lämpimästi ”KYLLÄ”?
Eri olotilat synnyttävät meissä erilaisia yllykkeitä, jotka näkyvät toiminnassa, ajatuksissa ja tunteissa. Tämä vaatii hiukan oman itsen ja toisen kuuntelemista.
Siivet saadaan suopeasti synkronoitumaan vasta sitten, kun molemmat puolisot voivat olla sellaisessa olotilassa, jossa voidaan riittävästi kokea psykologista turvaa, hyväksyntää, mielenkiintoa tai myötätuntoa kumppanin taholta ja häntä kohtaan. Siiveniskut löytävät synkroniansa kokeilujen jälkeen. Onko tässä suhteessa parempi olla niin vai näin? Miten itse vaikutan, ja miten yhdessä vaikutamme siihen, että kumpainenkin voi olla turvan puolella – tai voi siihen palata?
Ja hei, me kaikki joudumme välillä jonkinlaiseen epäsynkroniaan siippamme ja siipiemme kanssa. Usein tärkeintä on kuitenkin se, että tämä olotila huomataan ja pystytään palaamaan siipisynkroniaan.
—
BTW! Kun seuraat isoja muuttolintuja, voit huomata siipisynkroniaa nousussa, liidossa ja laskussa. Se on hienoa. Myös näillä elollisilla näkyy epäsynkroniaa, törmäilyjä, nokkapokkaa ja etsimistä. Oleellista on korjausliike. (Lisää kuvia näistä ärsyttävistä mutta opettavaisista vaakuista Facebook sivullani: Psykologi Pirjo Latvanen)
Sinulle toivon sävykästä uutta vuotta!
Mietin kiitosta ja kiitollisuutta. Mihin kajautan mahtavat kiitokset tänä vuonna? Mihin hiiskautan lempeän kiitoksen kuiskeen? Mille asialle älähdän ”hasta la vista” ja juoksen karkuun kiittämättä – sillä ajatuksella, että ”kunhan taakse vaan jää”? On asioita, joista voi olla kiitollinen, ja asioita, joista ei voi – eikä tarvitsekaan – tässä hetkessä kiittää.
Alkuvuodesta 2022 aloin tehdä ihmiskoetta itselläni. Päätin kirjata päivittäisiä kiitollisuuden asioita puhelimen muistiin. Jaksoin järjestelmällisesti muutamia päiviä, ja sitten se unohtui. Näinhän herkästi käy. Maailman tapahtumien kauhut vahvistivat ajatusta siitä, että pieni hyvä pitää huomata. Koska kiitollisuus-lista oli kirjallisena ylhäällä, oli siihen helppo pysähtyä ja jatkaa aina aika ajoin. Muutamassa kuukaudessa kiitollisuuden aiheita oli ilmestynyt useita kymmeniä! Nyt on hämmentävääkin lukea, mitä kaikkea listaan on vuodessa koostunut, siitäkin huolimatta, että kirjaaminen on ollut satunnaista. Pienestä on tullut suuri!
Huomasin, että kysymykseen ”mistä olet kiitollinen?”, tulee herkästi mieleeni vastaus ”ööööööö….terveydestä….perheestä” ja muutama muu todella iso asia, jota ei edes kehtaa olla mainitsematta. Kun kiitollisuutta pysähdyn miettimään arjen konkreettisissa hetkissä, pienessä aikaikkunassa – tänään ja tässä – pääsee tietoisuuteen arjen kokemukseen vaikuttavia konkreettisia asioita, kuten ”pääsin aikaisin kotiin”, ”aurinko”, ”junat ajoissa”, ”hyvä keskustelu”, ”jaksoin juosta”, ”nauru (siinä ja siinä)”, ”näin flamingot”, ”tuoksu”. Näiden lukeminen myöhemminkin herättää aistimukset ja sielun liikutukset, joita en muutoin olisi välttämättä tavoittanut.
Tietoisuutemme ja todellisuutemme on rajallinen, sen ohi lipuu hirveä määrä hyvinvointiimme liittyviä aistimuksia ja hetkosia. Siksi tietoisuutta pitää ruokkia suuntaan, jota haluamme itsessämme herätellä ja vahvistaa. Jonka tarinaan haluamme liittyä ja jota haluamme enemmän kuulla itsessämme. Kiitollisuus voi olla yksi niistä.
Palaan ”EMÄN-NÄLLE-KII-TOS” -muistoon. Se saa minut hymyilemään. Painottaen edelleen tavujen alkuosia, lausun kiitokseni tämän vuoden hetkille, mutta myös sinulle ”Psykologi Pirjo Latvanen” -FB-sivujen seuraaja, ystäväni, yhteistyökumppanini, satunnainen kohtaaja, ihminen. Saan yhä uudelleen palautetta tai viestejä (FB) tekstieni herättämistä ajatuksista, ja olen siitä kovasti kiitollinen. Yksi sanakin voi herättää meissä niin monia erilaisia, eri suuntiin kulkevia maailmoita. Ja sekin on normaalia, ettei välillä herätä mitää. Kaikki tuo on hienoa! Kiitos!
Sinulle toivon sävykästä uutta vuotta, ripausta rakkautta, lempeyttä, onnea, rentoutta, ja sellaisia hetken kestäviä hyviä kiitollisuuden liikahduksia – sekä kosolti turvallisuutta
Kelakorvaus
Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.
Pirjo Latvanen
Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9
Katso myös
Yli kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.
Toteutus SV-palvelu Henry Moilanen
Jaa sivu
Toteutus SV-palvelu Henry Moilanen