Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä
 
 

Valonsäteen verran välimatkaa

Vuoden pimeimpään aikaan mietin valonsädettä.  Kasvaessaan aivan kiinni toisissaan, siten, ettei edes valonsäde mahdu välistä, kahdesta puusta ainakin toinen näivettyy ajan myötä. Kasvaessaan kovin etäällä toisistaan, puiden väliin kasvaa aikaa myöten risukkoja. Sopiva läheisyys luo hyvän kasvualusta, suojan ja turvan vahvaksi puuksi kasvamiselle. Samoin voisi ajatella meistä ihmisistä läheisissä ihmissuhteissa, oli kyse vanhempi-lapsi-suhteesta tai parisuhteesta. Sopiva läheisyys, siten, että ainakin valonsäteen verran suhteessa on välimatkaa, antaa sopivaa suojaa ja riittävää tilaa kasvaa itsellisenä yhdessä.

Meillä kaikilla ihmisillä on varhaisten vuosien kokemusten myötä kasvanut henkilökohtainen tuntuma itsellemme sopivasta läheisyydestä.Turvallisen kiintymyksen suhteessa hyvä kosketus ja läheisyys muodostuvat luonnolliseksi osaksi henkilön minätuntoa. Tällöin turvallisten ihmisten läheisyys antaa sopivan verran suojaa ja toisaalta riittävästi uskallusta eteenpäin. Sopivan läheisyyden tuntumaan vertaamme useita merkittäviä ihmissuhteita myöhemminkin elämässämme. Tämä tapahtuu pitkälti tiedostamattamme.

Läheisyys ja etäisyys vaihtelevat elämänkaaren eri vaiheissa. Lapsen kehityksessä on erityisiä aikoja, jolloin hän harjoittelee etäisyyden ottamista enemmän. Tuskin unohdat aikaa lapsesi ”minä-itse” -vaiheesta tai ”mitä-se-sulle-kuuluu” -vaiheesta. Tällöin etäisyyden harjoittelua pitää suoda sopivassa suhteessa – ei liikaa eikä liian vähää kerralla. ”Sopivan” asettamisessa on meille vanhemmille kylliksi haastetta. Milloinkaan ei lasta näissä(-kään) harjoittelun tilanteissa saa jättää yksin selviytymään.

Sopiva läheisyys ja sopiva etäisyys vaihtelevat myös parisuhteessa eri aikoina. Alkuvuosien mahdollisesti kovinkin tiivis yhteiselämä kääntyy väistämättä jossain vaiheessa suhteessa itsenäistymiseen, sopivan etäisyyden ja läheisyyden uudelleen säätämiseen. Pitkissä parisuhteissa säädämme etäisyyttä ja läheisyyttä aika ajoin vastedeskin. Välillä väliin mahtuu vain valonsäde, välillä kokonainen aurinko. Saattaapa välissä viivähtää joskus myrskykin.  Sitäkään ei tarvitse pelästyä. Miten säädellään läheisyyttä tulematta liian lähelle ja menemättä liian kauas?

Tarpeet läheisyyden suhteen eivät aina kohtaa.  Etäisyyden ja läheisyyden suhteen tarpeet voivat kulkea myös eri tahtiin. Miten silloin ollaan yhdessä? Joskus suhteessa toinen haluaa enemmän läheisyyttä, toinen enemmän etäisyyttä. Joskus toisen etäisyyden ottaminen saattaa pelästyttää. Joskus toisen lähelle tuleminen saa kavahtamaan tai tuntumaan siltä, ettei ole tilaa hengittää. Joskus tiivis läheisyys voi päättyä räväkälläkin tavalla etäisyyden ottamiseen, itsenäistymiseen omaksi itsekseen. Joskus tämä näyttäytyy toisen puolison ”muuttumisena”, uusien asioiden aktiivisena etsimisenä, ehkä jopa uskottomuutenakin. Kaukana ei ole ajatus siitäkään, että ”en tunne sua enää”. Uskallanko tutustua uudelleen ”muuttuneeseenkin” puolisoon? Parisuhde vaatii loppuviimeksi alituista uudelleen tutustumista, oman ja toisessa tapahtuvan automaattisen muuttumisen perässä pysymistä. Kuka Hän on? Mitä Hän ajattelee? Mitä Hän tuntee? Ainoastaan tällaisella kartalla pysyen pystymme säilyttämään läheisyyden, joka sallii sopivan kokoisen valonsäteen verran välimatkaa.  Erityisesti kannattaa pohtia, mikä on tällä hetkellä sopivankokoinen valonsäde teidän välillänne. Miten siitä pidetään kiinni? Mitä korjausliikkeitä tarvitaan?

 

 

Ylikuormitus?

Selasin vanhoja tekemiäni papereita. Löysin lapun, joka löysi nyt tiensä tähän. Alati ajankohtainen aihe – psyykkinen uupumus tai ylikuormitus, millä nimellä asiaa halutaan kutsua.

YLIKUORMITUSTA?

 – MITÄ VOIT TEHDÄ UUDEN SUUNNAN LÖYTÄMISEKSI ?

Tyytymättömyyttä, painetta, kyynisyyttä, parisuhderiitoja, levottomuutta ja muuta pahaa oloa aiheuttava psyykkinen ylikuormitustila saattaa hiipiä pikku hiljaa, kuin varkain elämään. Se on petollinen juuri ”pikku hiljaa” tapahtuvan kehityksen myötä. Usein tilanne on monien tekijöiden summa. Pitkään jatkuessaan se voi  aiheuttaa uupumuksen, ”burn out” –tilan ja  on siten monitahoinen uhka omalle terveydelle.   Pysähdy ajoissa miettimään omaa hyvinvointiasi ja tilannettasi. Ensin tunnistetaan, sitten jäsennellään, sitten mietitään, miten toimitaan. Oheiset kysymykset voivat johdattaa sinua eteenpäin kokeilemaan jotain uutta.

TUNNISTA  ITSESI JA ITSESSÄSI KUORMITTUMISEN MERKIT!

  • Pysähdy! Millainen ihminen katsoo aamuin illoin peilistä sinua?
  • Mikä minun persoonassani / yksityiselämässäni / työelämässäni on (yli) kuormittava tekijä? Mitkä asiat ovat sopivissa mittasuhteissa voimiini nähden? Mitkä ovat minun mahdollisuuteni ja rajani tässä elämäntilanteessa?
  • Mikä laittaa raatamaan yli voimieni?
  • Onko minun ansaittava arvoni tekemisellä ja suorittamisella?
  • Millä tavoin minä reagoin kuormittumiseen?
  • Missä kehollani ”asuu” ylikuormitus / uupumus (yms.)? Minkä värinen, muotoinen, kokoinen se on?
  • Mitä kehoni viestit nyt puhuisivat, jos ne voisivat puhua?
  • Mistä se kertoo, että kehoni viestittää näin?
  • Miten huolehdin palautumisesta? Onko se riittävää?


TUNNISTA VOIMAVARASI
JA NE ASIAT, JOISSA KAIPAAT MUUTOSTA TAI VAHVISTUMISTA 

Missä jamassa ovat seuraavat voimavaratekijät?
Persoonalliset voimavarat

  • fyysinen kunto ja terveys
  • koulutustaso ja ammatillinen pätevyys
  • tiedot ja taidot
  • toimiva vanhemmuus
  • itsetunto, -tuntemus
  • hallinnan tunne, stressinhallintakyvyt
  • riittävä virkistäytymis- ja uusiutumiskeinot
  • mielekkyyttä, motivaatiota ja iloa tuottavat asiat
  • kyky tunnistaa käyttämättömiä voimavaroja
  • myönteinen perusasenne
  • vuorovaikutustaidot

Perheen yhteiset voimavarat

  • ihmissuhteet
  • parisuhde
  • vanhempien ja lasten keskinäiset, avoimet ja turvalliset suhteet
  • keskinäiset ongelmanratkaisutaidot
  • elämäntavat
  • aineellinen voimavara (talous, asunto)

Perheen ulkopuoliset voimavarat

  • sosiaalinen tuki, verkosto, ystävät, läheiset
  • yhteiskunnan tai kunnan ratkaisut, tarjonta
  • työn tuoma tyydytys ja ilo

TEE JOKIN MUUTOS!

  • Kyseenalaista ”pakkosi”! Kuka pakottaa?
  • Mikä on pienin muutos, jonka elämäntilanteessasi voit tehdä?
  • Tee jotakin poikkeavaa – vaihtelu virkistää!
  • Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä ja tiedät terveyttä edistäväksi!
  • Aseta selkeä takaraja työnteolle – milloin lähden kotiin?
  • Listaa paperille työsi ja tavoitteesi (konkreettisesti), aseta tärkeysjärjestykseen.
  • Aseta takaraja ”rasittavien asioiden ajattelemiselle”; määräaika ajattelemiselle tai ”huolihetkelle”
  • Varaa riittävästi lepoa, virkistystä ja muutakin elämää kuin työnteko.
  • Pidä henkilökohtainen elämä kilpailukykyisenä työelämääsi nähden.
  • Puhu tuntemuksistasi muille.
  • Hakeudu uusien (terveellisten) kokemusten pariin.
  • Unelmoi – ihminen tarvitsee unelmia.
  • Tee etappeja elämään – ”sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa!” Jos etapit masentavat, ajattele hetki tai päivä kerrallaan.
  • Huolehdi ruumiin kunnostasi ja terveydestäsi – LIIKU ja ULKOILE!
  • Vältä tekosyitä – ”mutku”, ”sitku”
  • Harjoittele rentoutumista tai mindfullnesia
  • Muista itsemyötätunto ja myötätunto myös toisia kohtaan
  • Käy työnohjauksessa ja/tai terapiassa

AJATTELE SELVITYTYMISEN SUUNTAAN

  • Miten selvitä siitä huolimatta, että…?
  • Miten kannattaisi olla, että tämä..(hankala tilanne).. pilaisi mahdollisimman vähän elämää?
  • Miten kannattaisi olla nyt (ennen kuin tilanne ratkeaa / helpottuu)?
  • Miten kannattaisi olla ettei tämä enää / enempää pilaisi elämää?
  • Mikä vähän helpottaisi / auttaisi? Mikä on joskus helpottanut / auttanut?
  • Mikä sinulle on tärkeintä elämässä? Miten se näkyy toiminnassasi?
  • Mitä sellaista jo teet tai ajattelet, mikä auttaa jaksamaan tässä tilanteessa?
    MITÄ MUUTA KEKSIT…???                                                                                                                        

 

TULOSTUSVERSIO TÄSTÄ:       Ylikuormitusta Mitä voi tehdä                                                                                    

Tree of Life – Elämän puu

Elämän puu -harjoituksia Manchesterin koulutuksessa

Tree of Life – Elämän puu
menetelmä yksilöiden ja ryhmien interventioissa

Joskus ihminen saattaa eksyä arvoistaan, taidoistaan, toiveistaan ja unelmistaan etäälle. Joskus hän saattaa roikkua elämässä ilman sen kummempaa tarkoitusta ja merkitystä, suorittaa päivää toisensa jälkeen tai yrittää selviytyä siitä. Joskus ihminen saattaa kohdata odottamattomia tapahtumia, jotka vievät elämäntunnon pois raiteiltaan.
Tree of Life – Elämän puu -menetelmä voi auttaa löytämään uudelleen ne syvemmät toiveet, arvot ja polut, joiden suuntaan haluaa jatkaa sekä niihin liittyvän ymmärryksen oman elämän kulusta ja yhteyksistä. Elämä puu -menetelmä voi auttaa käsittelemään elämän ikäviä tapahtumia turvallisesti ja selviytymistä vahvistaen. Elämän puu -menetelmä voi auttaa vahvistamaan yhteyttä omaan itseen ja läheisiin – ihmisiin, joista kunkin elämä koostuu.  

Tree of Life -menetelmän kehittäjät Ncaselo Ncube-Milo ja David Denborough kehittivät menetelmän alun perin tarkoituksenaan auttaa käsittelemään Afrikan aids-orpojen ja kaltoin kohdeltujen lasten hätää. Hyvin pian menetelmän käyttötarkoitus ja -alue laajeni. Tällä hetkellä menetelmä on käytössä kaikissa maanosissa. Menetelmän sovellusalue on laajentunut koskemaan mitä erilaisimpia tilanteita, arkipäiväisten asioiden käsittelystä traumaattisten tilanteiden käsittelyyn.

Elämän puu -menetelmä pohjautuu narratiiviseen lähestymistapaan ja narratiivisen terapian tapaan suhtautua ihmisen vaikeuksiin. Narratiivinen lähestymistapa asettaa ihmisen oman elämänsä asiantuntijaksi. Ihminen nähdään paljolti muun kuin ongelmansa kautta. Hallitsevina tarinoina vahvistuneet määritelmät siitä, että ihminen olisi esimerkiksi ”masentunut”, ”traumatisoitunut” tai ”juoppo”, pyritään narratiivisessa terapiassa täydentämään sellaisilla vaihtoehtoisilla tarinoilla, jotka auttavat ihmisen ulos kohtaamiensa ongelmien vaikutuspiiristä ja auttavat löytämään uusia polkuja ja merkityksiä elämäänsä.   Narratiivisen lähestymistavan mukaan ihmisellä on kosolti vahvuuksia, kykyjä, uskomuksia ja arvoja, jotka voivat toimia voimavaraistavina tekijöinä vaikeuksien tuomien haasteiden kohdalla. Vaikeiden tilanteiden tai ongelmien täyttämässä elämässä käy joskus niin, että ihminen kadottaa yhteyden omiin vahvuuksiinsa ja ongelmatarinat saavat mittavimman merkityksen.  Narratiivinen terapia tavoittelee yhteyden uudelleen löytämistä ihmisen voimavaroihin, taitoihin, sosiaaliseen verkostoon ja arvoihin. Se vahvistuu, mihin kiinnitetään huomiota.

Tree of Life – Elämän puu – on prosessiluonteinen menetelmä ihmisen voimavarojen tiedostamiseen ja lisäämiseen. Siinä ”puu” on metafora elämästä. Puun juuret kuvaavat taustaa ja mennyttä historiaa, hyviä kokemuksia ja muistoja. Elämä ”tässä ja nyt” näkyy maassa, jossa puu kasvaa. Runko kuvastaa ihmisen persoonallisuutta, hyviä puolia, taitoja ja arvoja. Ihmisen toiveet, tavoitteet ja unelmat tulevaisuuteen kuvataan puun oksissa. Lehdet näyttäytyvät ihmisen elämän tärkeinä henkilöitä, ja hedelmät näyttäytyvät erityisinä lahjoina, joita tärkeiltä ihmisiltä tai tapahtumilta on saanut. Prosessissa pyritään löytämään yhteyksiä ja kiinnekohtia eri elämänalueiden välillä.

Tree of Life – Elämän puu -menetelmä jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa piirretään oma ”elämän puu”, joka edustaa elämän turvallisia asioita. Tässä osassa tuodaan näkyväksi ihmisen vahvuudet, voimavarat ja ihmissuhteet sekä näiden linkittyminen yhteen aikajanalla menneisyys – tulevaisuus.  Toisessa osassa tutkitaan prosessiin osallistuneiden yhteistä tarinaa ja heidän puun kuviaan eli ”elämän metsää”. Tässä osassa vahvistetaan vaihtoehtoisia tarinoita elämästä. Kolmannessa osassa tutkitaan ”elämän myrskyä” eli niitä vaikeuksia ja haasteita, joiden kynsistä ihminen on selviytynyt. Tarkoituksena ei ole käsitellä myrskyä yksityiskohtaisesti, vaan jäsentää, mitä myrsky on saanut aikaan ajatuksissa, tunteissa ja toiminnassa. Tarkoitus on vahvistaa ajatusta ihmisestä aktiivisena toimijana. Neljännessä osassa päätetään prosessi.

Tree of Life – Elämän puu – on luova menetelmä, jossa käytetään piirtämistä ja pientä kirjoittamista prosessoinnin apuna. Menetelmän onnistunut toteutus ei edellytä erityistaitoja prosessin apuna käytetyistä toimista. Menetelmä voidaan toteuttaa piirtämisen sijasta myös kuvia tai valokuvia käyttämällä. Pääpaino on tarinoissa, joihin prosessin aikana pysähdytään. Työntekijä ohjaa osallistujat prosessin läpi ja auttaa kysymyksillään löytämään vaihtoehtoisia tarinoita ongelmatarinoiden suojaksi ja puskureiksi.

Olen toteuttanut Elämän puu -menetelmää erinäisissä ryhmissä, pari- ja perheterapioissa sekä yksilöterapiassa. Se on toiminut sekä irrallisesti toteutettuna kuin myös osana muuta psykoterapiaprosessia. Tree of Life – Elämän puu – soveltuu pienin variaatioin varsin joustavasti eri yhteyksiin, eri painopistein, eri pituisena ja eri tavoin käytettäväksi. Akuuttiin kriisitilanteeseen menetelmää en suosittele. Menetelmää on lisäksi kiinnostavaa hyödyntää työryhmien ja erinäisten tiimien kanssa. Tarkoitukseni on kehittää menetelmää jatkossa myös työnohjauskäyttöön.  Ensimmäinen suomennos Tree of Life – Elämän puu -menetelmästä on kirjoittamanani luettavissa Perheterapia -lehdessä (2/2017).  Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

TULOSTUSVERSIO tästä: Tree of Life JUTTU kesä2018

Työnohjaus ryhmässä tai työryhmässä

Etsitkö ryhmätyönohjausta tai työryhmän työnohjausta? Minulla on tilaa ryhmälle syksyllä alkavaan työnohjaukseen!

”Työnohjaus on useamman tapaamiskerran oppimisprosessi

  • jolle määritellään yhteisön toimintaa tukeva tavoite
  • jossa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista ja jäsennetään eri näkökulmia koulutetun ohjaajan avulla
  • jossa etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammattillisen oppimisen edistämiseksi
  • jonka tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ”  (Story:  https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus  )

Työnohjaus voi toteutua yksilöllisesti, työparin kanssa, ryhmätyönohjauksena, työryhmän työnohjauksena, työyhteisön työnohjausena.

Täydennän osaamistani kaksivuotisessa Suomen työnohjaajat ry:n koulutusvaatimukset täyttävässä työnohjaajakoulutuksessa. Syksystä alkaen minulta löytyy tilaa vielä yhdelle ryhmälle työnohjaukseen.  Ryhmätyönohjaus toistaiseksi vielä opiskelijahintaan 140€ / 60 min. Ota yhteyttä!

Mindfulness-päivä 9.6.2018

Kuva: P. Sillanpää

MINDFULNESS-PÄIVÄ 9.6.2018

Olet sydämellisesti tervetullut mukaan Mindfulness-päivään, jossa pääset turvallisesti tutustumaan hyväksyvän, tietoisen läsnäolon harjoituksiin.

Teemme yhdessä erilaisia Mindfulness MBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction) harjoitteita, jotka tutkitusti vähentävät stressiä. Saat kokea harjoitteiden voiman sekä sisällä että ulkona. Saat myös eväitä omaan itsenäiseen harjoitteluun päivän jälkeen ja saat käyttöösi ohjaajan meditaatio-äänitteet. Olet tervetullut päivään riippumatta siitä, onko Sinulla jo aiempaa kokemusta Minfulness-menetelmästä tai ei.

OHJAAJA: Psykologi ja Mindfulness-ohjaaja CFM Leena Merikoski
JÄRJESTÄJÄ: Psykologi, psykoterapeutti Pirjo Latvanen

PAIKKA: Tolvilan Kartanon lammastila / Paimenen Makasiini  (Pirjon työtila Akaassa)
Osoite: Tolvilantie 1, 37830 Akaa

AIKA: Lauantai 9.6.2018 klo 10-17

HINTA: Kurssin hinta on 85e, joka laskutetaan etukäteen.
Lisäksi päivään kuuluvat keittolounas sekä kahvit/teet, yhteensä 15€,  joka maksetaan paikan päällä.  Sinulla on myös mahdollista tuoda omat eväät.

ILMOITTAUDU PIAN, sillä paikkoja on rajoitetusti!
Ilmoittautumiset:  mindfulness.merikoski@gmail.com
Ilmoittautuessasi kerro lisäksi, osallistutko lounaaseen ja valitsetko kasvis- vai lihakeiton.  Ateriat laktoosittomia.
Lisätietoja voit kysyä puh  050 5428477 (Leena) tai 050 5411786 (Pirjo)

www.mindfulnessmerikoski.fi
www.psykologipirjolatvanen.fi

Tulostettava esite tästä:  Mindfulness päivä 9.6.2018

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786
 
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Lähes kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.