Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä

 

 

Ylikuormitus?

Selasin vanhoja tekemiäni papereita. Löysin lapun, joka löysi nyt tiensä tähän. Alati ajankohtainen aihe – psyykkinen uupumus tai ylikuormitus, millä nimellä asiaa halutaan kutsua.

YLIKUORMITUSTA?

 – MITÄ VOIT TEHDÄ UUDEN SUUNNAN LÖYTÄMISEKSI ?

Tyytymättömyyttä, painetta, kyynisyyttä, parisuhderiitoja, levottomuutta ja muuta pahaa oloa aiheuttava psyykkinen ylikuormitustila saattaa hiipiä pikku hiljaa, kuin varkain elämään. Se on petollinen juuri ”pikku hiljaa” tapahtuvan kehityksen myötä. Usein tilanne on monien tekijöiden summa. Pitkään jatkuessaan se voi  aiheuttaa uupumuksen, ”burn out” –tilan ja  on siten monitahoinen uhka omalle terveydelle.   Pysähdy ajoissa miettimään omaa hyvinvointiasi ja tilannettasi. Ensin tunnistetaan, sitten jäsennellään, sitten mietitään, miten toimitaan. Oheiset kysymykset voivat johdattaa sinua eteenpäin kokeilemaan jotain uutta.

TUNNISTA  ITSESI JA ITSESSÄSI KUORMITTUMISEN MERKIT!

  • Pysähdy! Millainen ihminen katsoo aamuin illoin peilistä sinua?
  • Mikä minun persoonassani / yksityiselämässäni / työelämässäni on (yli) kuormittava tekijä? Mitkä asiat ovat sopivissa mittasuhteissa voimiini nähden? Mitkä ovat minun mahdollisuuteni ja rajani tässä elämäntilanteessa?
  • Mikä laittaa raatamaan yli voimieni?
  • Onko minun ansaittava arvoni tekemisellä ja suorittamisella?
  • Millä tavoin minä reagoin kuormittumiseen?
  • Missä kehollani ”asuu” ylikuormitus / uupumus (yms.)? Minkä värinen, muotoinen, kokoinen se on?
  • Mitä kehoni viestit nyt puhuisivat, jos ne voisivat puhua?
  • Mistä se kertoo, että kehoni viestittää näin?
  • Miten huolehdin palautumisesta? Onko se riittävää?


TUNNISTA VOIMAVARASI
JA NE ASIAT, JOISSA KAIPAAT MUUTOSTA TAI VAHVISTUMISTA 

Missä jamassa ovat seuraavat voimavaratekijät?
Persoonalliset voimavarat

  • fyysinen kunto ja terveys
  • koulutustaso ja ammatillinen pätevyys
  • tiedot ja taidot
  • toimiva vanhemmuus
  • itsetunto, -tuntemus
  • hallinnan tunne, stressinhallintakyvyt
  • riittävä virkistäytymis- ja uusiutumiskeinot
  • mielekkyyttä, motivaatiota ja iloa tuottavat asiat
  • kyky tunnistaa käyttämättömiä voimavaroja
  • myönteinen perusasenne
  • vuorovaikutustaidot

Perheen yhteiset voimavarat

  • ihmissuhteet
  • parisuhde
  • vanhempien ja lasten keskinäiset, avoimet ja turvalliset suhteet
  • keskinäiset ongelmanratkaisutaidot
  • elämäntavat
  • aineellinen voimavara (talous, asunto)

Perheen ulkopuoliset voimavarat

  • sosiaalinen tuki, verkosto, ystävät, läheiset
  • yhteiskunnan tai kunnan ratkaisut, tarjonta
  • työn tuoma tyydytys ja ilo

TEE JOKIN MUUTOS!

  • Kyseenalaista ”pakkosi”! Kuka pakottaa?
  • Mikä on pienin muutos, jonka elämäntilanteessasi voit tehdä?
  • Tee jotakin poikkeavaa – vaihtelu virkistää!
  • Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä ja tiedät terveyttä edistäväksi!
  • Aseta selkeä takaraja työnteolle – milloin lähden kotiin?
  • Listaa paperille työsi ja tavoitteesi (konkreettisesti), aseta tärkeysjärjestykseen.
  • Aseta takaraja ”rasittavien asioiden ajattelemiselle”; määräaika ajattelemiselle tai ”huolihetkelle”
  • Varaa riittävästi lepoa, virkistystä ja muutakin elämää kuin työnteko.
  • Pidä henkilökohtainen elämä kilpailukykyisenä työelämääsi nähden.
  • Puhu tuntemuksistasi muille.
  • Hakeudu uusien (terveellisten) kokemusten pariin.
  • Unelmoi – ihminen tarvitsee unelmia.
  • Tee etappeja elämään – ”sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa!” Jos etapit masentavat, ajattele hetki tai päivä kerrallaan.
  • Huolehdi ruumiin kunnostasi ja terveydestäsi – LIIKU ja ULKOILE!
  • Vältä tekosyitä – ”mutku”, ”sitku”
  • Harjoittele rentoutumista tai mindfullnesia
  • Muista itsemyötätunto ja myötätunto myös toisia kohtaan
  • Käy työnohjauksessa ja/tai terapiassa

AJATTELE SELVITYTYMISEN SUUNTAAN

  • Miten selvitä siitä huolimatta, että…?
  • Miten kannattaisi olla, että tämä..(hankala tilanne).. pilaisi mahdollisimman vähän elämää?
  • Miten kannattaisi olla nyt (ennen kuin tilanne ratkeaa / helpottuu)?
  • Miten kannattaisi olla ettei tämä enää / enempää pilaisi elämää?
  • Mikä vähän helpottaisi / auttaisi? Mikä on joskus helpottanut / auttanut?
  • Mikä sinulle on tärkeintä elämässä? Miten se näkyy toiminnassasi?
  • Mitä sellaista jo teet tai ajattelet, mikä auttaa jaksamaan tässä tilanteessa?
    MITÄ MUUTA KEKSIT…???                                                                                                                        

 

TULOSTUSVERSIO TÄSTÄ:       Ylikuormitusta Mitä voi tehdä                                                                                    

Tree of Life – Elämän puu

Elämän puu -harjoituksia Manchesterin koulutuksessa

Tree of Life – Elämän puu
menetelmä yksilöiden ja ryhmien interventioissa

Joskus ihminen saattaa eksyä arvoistaan, taidoistaan, toiveistaan ja unelmistaan etäälle. Joskus hän saattaa roikkua elämässä ilman sen kummempaa tarkoitusta ja merkitystä, suorittaa päivää toisensa jälkeen tai yrittää selviytyä siitä. Joskus ihminen saattaa kohdata odottamattomia tapahtumia, jotka vievät elämäntunnon pois raiteiltaan.
Tree of Life – Elämän puu -menetelmä voi auttaa löytämään uudelleen ne syvemmät toiveet, arvot ja polut, joiden suuntaan haluaa jatkaa sekä niihin liittyvän ymmärryksen oman elämän kulusta ja yhteyksistä. Elämä puu -menetelmä voi auttaa käsittelemään elämän ikäviä tapahtumia turvallisesti ja selviytymistä vahvistaen. Elämän puu -menetelmä voi auttaa vahvistamaan yhteyttä omaan itseen ja läheisiin – ihmisiin, joista kunkin elämä koostuu.  

Tree of Life -menetelmän kehittäjät Ncaselo Ncube-Milo ja David Denborough kehittivät menetelmän alun perin tarkoituksenaan auttaa käsittelemään Afrikan aids-orpojen ja kaltoin kohdeltujen lasten hätää. Hyvin pian menetelmän käyttötarkoitus ja -alue laajeni. Tällä hetkellä menetelmä on käytössä kaikissa maanosissa. Menetelmän sovellusalue on laajentunut koskemaan mitä erilaisimpia tilanteita, arkipäiväisten asioiden käsittelystä traumaattisten tilanteiden käsittelyyn.

Elämän puu -menetelmä pohjautuu narratiiviseen lähestymistapaan ja narratiivisen terapian tapaan suhtautua ihmisen vaikeuksiin. Narratiivinen lähestymistapa asettaa ihmisen oman elämänsä asiantuntijaksi. Ihminen nähdään paljolti muun kuin ongelmansa kautta. Hallitsevina tarinoina vahvistuneet määritelmät siitä, että ihminen olisi esimerkiksi ”masentunut”, ”traumatisoitunut” tai ”juoppo”, pyritään narratiivisessa terapiassa täydentämään sellaisilla vaihtoehtoisilla tarinoilla, jotka auttavat ihmisen ulos kohtaamiensa ongelmien vaikutuspiiristä ja auttavat löytämään uusia polkuja ja merkityksiä elämäänsä.   Narratiivisen lähestymistavan mukaan ihmisellä on kosolti vahvuuksia, kykyjä, uskomuksia ja arvoja, jotka voivat toimia voimavaraistavina tekijöinä vaikeuksien tuomien haasteiden kohdalla. Vaikeiden tilanteiden tai ongelmien täyttämässä elämässä käy joskus niin, että ihminen kadottaa yhteyden omiin vahvuuksiinsa ja ongelmatarinat saavat mittavimman merkityksen.  Narratiivinen terapia tavoittelee yhteyden uudelleen löytämistä ihmisen voimavaroihin, taitoihin, sosiaaliseen verkostoon ja arvoihin. Se vahvistuu, mihin kiinnitetään huomiota.

Tree of Life – Elämän puu – on prosessiluonteinen menetelmä ihmisen voimavarojen tiedostamiseen ja lisäämiseen. Siinä ”puu” on metafora elämästä. Puun juuret kuvaavat taustaa ja mennyttä historiaa, hyviä kokemuksia ja muistoja. Elämä ”tässä ja nyt” näkyy maassa, jossa puu kasvaa. Runko kuvastaa ihmisen persoonallisuutta, hyviä puolia, taitoja ja arvoja. Ihmisen toiveet, tavoitteet ja unelmat tulevaisuuteen kuvataan puun oksissa. Lehdet näyttäytyvät ihmisen elämän tärkeinä henkilöitä, ja hedelmät näyttäytyvät erityisinä lahjoina, joita tärkeiltä ihmisiltä tai tapahtumilta on saanut. Prosessissa pyritään löytämään yhteyksiä ja kiinnekohtia eri elämänalueiden välillä.

Tree of Life – Elämän puu -menetelmä jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa piirretään oma ”elämän puu”, joka edustaa elämän turvallisia asioita. Tässä osassa tuodaan näkyväksi ihmisen vahvuudet, voimavarat ja ihmissuhteet sekä näiden linkittyminen yhteen aikajanalla menneisyys – tulevaisuus.  Toisessa osassa tutkitaan prosessiin osallistuneiden yhteistä tarinaa ja heidän puun kuviaan eli ”elämän metsää”. Tässä osassa vahvistetaan vaihtoehtoisia tarinoita elämästä. Kolmannessa osassa tutkitaan ”elämän myrskyä” eli niitä vaikeuksia ja haasteita, joiden kynsistä ihminen on selviytynyt. Tarkoituksena ei ole käsitellä myrskyä yksityiskohtaisesti, vaan jäsentää, mitä myrsky on saanut aikaan ajatuksissa, tunteissa ja toiminnassa. Tarkoitus on vahvistaa ajatusta ihmisestä aktiivisena toimijana. Neljännessä osassa päätetään prosessi.

Tree of Life – Elämän puu – on luova menetelmä, jossa käytetään piirtämistä ja pientä kirjoittamista prosessoinnin apuna. Menetelmän onnistunut toteutus ei edellytä erityistaitoja prosessin apuna käytetyistä toimista. Menetelmä voidaan toteuttaa piirtämisen sijasta myös kuvia tai valokuvia käyttämällä. Pääpaino on tarinoissa, joihin prosessin aikana pysähdytään. Työntekijä ohjaa osallistujat prosessin läpi ja auttaa kysymyksillään löytämään vaihtoehtoisia tarinoita ongelmatarinoiden suojaksi ja puskureiksi.

Olen toteuttanut Elämän puu -menetelmää erinäisissä ryhmissä, pari- ja perheterapioissa sekä yksilöterapiassa. Se on toiminut sekä irrallisesti toteutettuna kuin myös osana muuta psykoterapiaprosessia. Tree of Life – Elämän puu – soveltuu pienin variaatioin varsin joustavasti eri yhteyksiin, eri painopistein, eri pituisena ja eri tavoin käytettäväksi. Akuuttiin kriisitilanteeseen menetelmää en suosittele. Menetelmää on lisäksi kiinnostavaa hyödyntää työryhmien ja erinäisten tiimien kanssa. Tarkoitukseni on kehittää menetelmää jatkossa myös työnohjauskäyttöön.  Ensimmäinen suomennos Tree of Life – Elämän puu -menetelmästä on kirjoittamanani luettavissa Perheterapia -lehdessä (2/2017).  Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

TULOSTUSVERSIO tästä: Tree of Life JUTTU kesä2018

Työnohjaus ryhmässä tai työryhmässä

Etsitkö ryhmätyönohjausta tai työryhmän työnohjausta? Minulla on tilaa ryhmälle syksyllä alkavaan työnohjaukseen!

”Työnohjaus on useamman tapaamiskerran oppimisprosessi

  • jolle määritellään yhteisön toimintaa tukeva tavoite
  • jossa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista ja jäsennetään eri näkökulmia koulutetun ohjaajan avulla
  • jossa etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammattillisen oppimisen edistämiseksi
  • jonka tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ”  (Story:  https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus  )

Työnohjaus voi toteutua yksilöllisesti, työparin kanssa, ryhmätyönohjauksena, työryhmän työnohjauksena, työyhteisön työnohjausena.

Täydennän osaamistani kaksivuotisessa Suomen työnohjaajat ry:n koulutusvaatimukset täyttävässä työnohjaajakoulutuksessa. Syksystä alkaen minulta löytyy tilaa vielä yhdelle ryhmälle työnohjaukseen.  Ryhmätyönohjaus toistaiseksi vielä opiskelijahintaan 140€ / 60 min. Ota yhteyttä!

Mindfulness-päivä 9.6.2018

Kuva: P. Sillanpää

MINDFULNESS-PÄIVÄ 9.6.2018

Olet sydämellisesti tervetullut mukaan Mindfulness-päivään, jossa pääset turvallisesti tutustumaan hyväksyvän, tietoisen läsnäolon harjoituksiin.

Teemme yhdessä erilaisia Mindfulness MBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction) harjoitteita, jotka tutkitusti vähentävät stressiä. Saat kokea harjoitteiden voiman sekä sisällä että ulkona. Saat myös eväitä omaan itsenäiseen harjoitteluun päivän jälkeen ja saat käyttöösi ohjaajan meditaatio-äänitteet. Olet tervetullut päivään riippumatta siitä, onko Sinulla jo aiempaa kokemusta Minfulness-menetelmästä tai ei.

OHJAAJA: Psykologi ja Mindfulness-ohjaaja CFM Leena Merikoski
JÄRJESTÄJÄ: Psykologi, psykoterapeutti Pirjo Latvanen

PAIKKA: Tolvilan Kartanon lammastila / Paimenen Makasiini  (Pirjon työtila Akaassa)
Osoite: Tolvilantie 1, 37830 Akaa

AIKA: Lauantai 9.6.2018 klo 10-17

HINTA: Kurssin hinta on 85e, joka laskutetaan etukäteen.
Lisäksi päivään kuuluvat keittolounas sekä kahvit/teet, yhteensä 15€,  joka maksetaan paikan päällä.  Sinulla on myös mahdollista tuoda omat eväät.

ILMOITTAUDU PIAN, sillä paikkoja on rajoitetusti!
Ilmoittautumiset:  mindfulness.merikoski@gmail.com
Ilmoittautuessasi kerro lisäksi, osallistutko lounaaseen ja valitsetko kasvis- vai lihakeiton.  Ateriat laktoosittomia.
Lisätietoja voit kysyä puh  050 5428477 (Leena) tai 050 5411786 (Pirjo)

www.mindfulnessmerikoski.fi
www.psykologipirjolatvanen.fi

Tulostettava esite tästä:  Mindfulness päivä 9.6.2018

RUTIINIT – suojaavaa turvaa vai turhauttavaa arkea? -päiväkirjamerkintöjä psykologilta

 

Menin potkukelkalla töihin. Rikoin rutiineja hetken inspiraatiosta. Se oli erityisen virkistävää. Paitsi liikunnan ja fyysisen ponnistelun virittämää hyvänolontunnetta, rutiinin rikkominen herätti myös mielen avaruutta ja valtavan määrän iloa. Jäin miettimään rutiinien rakentamista ja rikkomista ihmisen elämän turvana ja turhautuman voittajana.

Maapallo pyörii radallaan. Yön jälkeen tulee aamu, talven jälkeen kevät, kesä ja syksy. Tasalaatuista settiä universumilta, joka ei petä. Tähän rytmisyyteen ihminen liittyy rutiineineen. Rytmisyys luo pohjan olemassaolon kokemukselle.  Lapsi tarvitsee aikuisen synnyttämään ja ylläpitämään hyviä rutiineja, oppiakseen ennakoimaan ja luottamaan elämän perusturvaan ja siihen, että universumi ei petä. Herätään, syödään, lähdetään ja palataan, ja lukuisia tiedostamattomia toimia toistetaan, jolloin rytmisyyden malli tallentuu automaattiseksi toiminnoksi aivoihin. Kyse on hyvin pitkälle huomaamattomasta klassisesta tai välineellisestä ehdollistumisesta, oppimisesta. Rutiinien aktivoidessa mielihyväkeskuksia toistuvasti, syntyy ilmeisen vaikuttava tunne jonkinlaisesta elämän hallinnasta. Muodostuakseen rutiiniksi, toinen tarvitsee satamäärin toistoja siinä missä toiselle riittää pari kertaa.  Samalla tavoin voi syntyä sekä vahvistavia että hyvinvointia hajottavia rutiineja. Mieti esimerkiksi, minkälaisesta lähtemisestä aamulla tai jälleennäkemisestä illalla sinä olet tehnyt rutiinia.  Onko se tapa sinua tai teitä vahvistavaa vai hajottavaa?

Harvoin tulee ajatelleeksi, että myös ajattelu- ja suhtautumistavoista voi tulla rutiinia. Ajatuksia tulee ja ajatuksia menee. On joitain ajatuksia ja ajattelutapoja, joihin vahvemmin tartumme kiinni. Näitä voisi kuvailla sanoilla uskomus, oletus tai tulkinta. Näitä voit huomata esimerkiksi tavoissa, joilla suhtaudut itseesi tai läheisiisi. Minkälaisesta itsepuhelusta sinä olet tehnyt rutiinia?

On elämäntilanteita, jolloin herää ajatus siitä, että universumi pettää sittenkin. On hetkiä, jolloin kyky nähdä tulevaisuuden jatkumo katoaa.  Esimerkiksi kun läheinen

pettää, toinen ihminen kohtelee kaltoin, kun masennus uhkaa viedä merkityksen tunteen tai kun odottamaton kauheus tapahtuu, katoaa turvallisuuteen tuudittautunut olotila.  Jos näin käy, pidä kiinni olemassa olevista rutiineista, aiemmin arkisilta tuntuneista asioista. Herää, nouse, pukeudu, peseydy, syö, ulkoile, lepää ja tee sama toisinpäin – ja yhä uudelleen.  Tee niin, vaikka se alkuun tuntuisi kovin kankealta tai vähäpätöiseltä. Vähän on riittävästi, kun opetellaan uutta rutiinia. Vasta myöhemmin jatkat hienosäätöä eteenpäin. Äkillisesti muuttuneissa tilanteissa, joissa ihmisen haavoittumattomuuden harhakuvitelma särkyy, voi rutiinien olemassaolo olla ainoa varma asia elämässä.   Rutiinit kannattelevat päivää eteenpäin, ja tuovat ajan kanssa hallinnan tunnetta.

Joskus rutiinien tuoma ennakoitavuus voi olla se, mitä ihminen toivoo ja mikä hänelle riittää. Joskus rutiinit eivät riitä tuomaan elämään mielekkyyttä.  Tämä voi näkyä esimerkiksi innostumisen puutteena, kyynisyytenä, pettymyksenä parisuhteessa tai turhautumisena lapsiperheen arjessa.  Liiallinen ennakoitavuus voi aikaa myöten muuttua tylsäksi ja toteutumattomat toiveet voivat ruokkia ristiriitoja. Ihmisen perustarpeet kulkevat mukana läpi elämän, ja niiden tyydyttämistä et voi pitkäaikaisesti jättää väliin seurauksitta. Sen sijaan voit valita, miten niitä toteutat, jotta saat rutiinien rikkomisesta koituvan rakentavan hyödyn.

Mieti, miten etsit riittävän ajoissa keinoja toteuttaa tarpeitasi rikkomalla sopivassa määrin ja sopivia rutiineja. Mieti, miten rikot rutiineja oikea-aikaisesti ilman, että haavoitat toista tai itseäsi.  Toisinaan tuntuu kovin vaikealta rikkoa rutiineja, joskus jopa yli sukupolvien kestäneitä. Tiedostamalla, toisin tekemisellä ja tavoitteellisella toiminnalla voit onnistua kääntämään rutiinit palvelemaan hyvää.

Lähdin tottuneesti pitkälle juoksulenkille. Jossain vaiheessa väsymys hiipi odottamatta askeliin, ja huomasin olevani ratkaisun edessä – päättääkö juoksu siihen vai tehdäkö jotain toisin. Päädyin tässä miniatyyrimaailmassani jälkimmäiseen, rutiinien rikkomiseen. Juoksin kappaleen matkaa takaperin.
Kyllä   –  selkä edellä. Taisin tällä konstilla sekoittaa hämmentyneen ohikulkijan universumia – joskin toivottavasti hyvällä tavalla. Miten virkistävää se olikaan – oman rutiinin rikkominen – ja ehkä jonkun toisenkin!

Tulostusversio tästä: Rutiinit

 

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786
 
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Lähes kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.