Jotain vielä

Alla ajankohtaista infoa ja ajatuksia elämästä
 
 

Ajankohtaistiedote 3 /2020 KORONA2

Valtioneuvoston uusien ohjeiden, ja niistä seuranneiden Kelan ohjeiden mukaisesti kuntoutuksellinen toiminta ja psykoterapiat pyritään toteuttamaan ETÄNÄ, mikäli tämä on mahdollista.
Psykologipalvelu Pirjo Latvasen psykoterapeutin sekä työnojaajan vastaanotto toimii nyt pääosin etäpalveluilla.  Käytössäni ovat suojatut yhteydet Doxy.me Pro ja Minduu Pro.  Asiakkaalta tämä ei vaadi ohjelmien asentamista. Saat linkin sähköpostiisi, josta klikkaat itsesi / teidät sisään nettiselaimeen. Yhteyden onnistuminen edellyttää toimivaa internet-yhteyttä, konetta (läppäri/tabletti/tietokone/kännykkä), jossa on toimiva kamera ja mikrofoni, sekä rauhallista tilaa (saunastakin on tällainen lapsiperheillä kuulema löytynyt).  Tilanteissa, joissa tämä ei ole mahdollista, sovitaan toisenlaisesta mahdollisuudesta.  Jo olemassa oleviin asiakkaisiin tulen ottamaan yhteyttä tämän asian vuoksi lähiaikoina.
Kannetaan kaikki kortemme kekoon, jotta yhdessä saadaan tämä kiusallinen pöpö kuriin!

Ajankohtaistiedote 2: KORONA

Psykologi-psykoterapeutin vastaanotto jatkuu normaalisti, kunnes mahdollisesti toisin suositellaan.
COVID19-koronaviirus-tilanteen vuoksi noudatan toistaiseksi seuraavia käytäntöjä vastaanotolla.

1. Vastaanottotila puhdistetaan aiempaa huolellisemmin ja useammin.
2. Vastaanotolta löydät käsidesiä (tms.), puhdista sillä tullessasi kätesi tai käytä WC:n käsienpesumahdollisuutta.
3. Nyt vältämme kättelyä toistaiseksi.
4. Mikäli minulle ilmaantuu flunssan oireita, perun sovitut vastaanotot välittömästi.
5. Mikäli sinulla on flunssan oireita, jää kotiin lepäämään, ja ilmoita siitä minulle. Halutessasi voimme käyttää myös etäyhteyttä.
6. Mikäli olet matkustanut korkean riskin alueella edeltävän kahden viikon aikana, ilmoita siitä minulle, vaihdamme vastaanoton etävastaanottoon.
7. Mikäli haluat muuten vaihtaa vastaanoton etävastaanottoon Doxy.me-ohjelman kautta tapahtuvaksi, ilmoita siitä minulle. Tämän etäyhteyden käyttäminen on melko vaivatonta, eikä se edellytä sinulta ohjelman asentamista. Edellyttää kuitenkin toimivan näyttöpäätteen (Padin, läppärin, tietokoneen, kännykän), kaiuttimen ja mikrofonin sekä sähköpostin, jonka kautta linkki ohjelmaan lähetetään.

Tilanne aiheuttaa nyt hiukan päänvaivaa ja oman toiminnan tarkistamista huolellisempaan suuntaan. Yhdessä vastuuta kantaen saadaan tämäkin pöpö aikaa myöten taltutettua. Korona-uutisia tulee nyt tuutin täydeltä, ja se voi herättää pelkoa ja ahdistusta, joskus se voi kääntyä myös tiuskimiseksi toisia kohtaan. Ei ole tarpeellista aivan kaikkiin eri uutisiin nyt tarttua. Itseä pitää suojella myös niiltä! Oleelliset asiat oman hygienian hoitamisesta, massatapahtumiin ja sosiaalisiin lähikontakteihin osallistumisien vähentämisestä jo tiedetään. Mahdollisista karanteeneista kuulemme sitten tarvittavilta tahoilta. Nyt voi olla myös mahdollisuus keskittyä johon uuteen tai luoda jotakin uutta – yhdessä!

 

Ajankohtaistiedote 1

MUUTTO. Kiinteistön putkiremontin vuoksi Tampereen vastaanottoni on siirtynyt Hämeenkadulta osoitteeseen Suvantokatu 7-9. Vastaanottoni on täällä syksyyn asti. Takaisin muuttamisesta tiedotan sitten kun se on ajankohtaista.

 

Kutsuviestit ja karkotusviestit

Kuva: Näkymä 2017 Akaa näyttelystä

Lammasuuhi kutsuu karitsaansa tietyllä äänensävyllä etsiessään tätä luokseen. Kun kaikki on hyvin, se hörähtelee karitsalleen toisenlaisella äänellä ja antaa kehonsa kertoa rauhallisuudesta. Kun vaara uhkaa, se viestittää erilaisella äänellä ja liikkeellä varottaen laumaansa. Pötkii herkästi pakoon. Jos pakoon ei pääse, lammasuuhi polkee jalkaa varoitukseksi ja painaa päänsä puskemisasentoon ja viestittää ”pysy kaukana”. Äärimmäisessä tilanteessa, jos ei mitään enää mahda, eläin lamaantuu veteläksi.

Mitä tekee ihminen? Hän tekee samoin kuin muutkin elolliset olennot. Omalla tavallaan lähettää ”kutsuviestejä” ja ”karkotusviestejä” – tiedostaen, mutta varsin usein tiedostamattaan. Omalla tavallaan toinen ihminen näitä myös vastaanottaa – tiedostaen, mutta varsin usein tiedostamattaan. Ensisijaisesti kehomme vastaanottaa aistiemme kautta merkityksellisiä viestejä ympäristöstämme jo paljon ennen kuin sitä itse huomaammekaan. Tämän perusteella kehkeytyy alkeellinen tuntuma siitä, onko tilanne vaarallinen vai turvallinen, ja tämä suuntaa henkistä tai fyysistä käyttäytymistämme toisen ihmisen luo tai toisesta pois. Tämä kaikki voi tapahtua jo paljon ennen, kun tulemme tietoiseksi asiasta. Toissijaisesti huomaamme antavamme nimilapun viestille – onko se kutsua vai karkotusta. Vielä hetkeä myöhemmin saatamme nähdä tilanteen kirkkaammin, mitä viestin taustalla mahtoikaan olla.

Ihmisen välittämä ”kutsuviesti” on sellaista, kuin on lämmin katse, hymysuu, lempeä ilme, pään asento, avoimet kämmenet, keholinja kuulijalle, sopiva etäisyys, ystävällinen ääni, ymmärtävä nyökkäys, sopivat sanat, pysähtyminen kuuntelemaan, rauhallinen keho. Sellainen, joka kutsuu yhteyteen, houkuttelee luottamaan ja lisää psykologista turvallisuutta. On hyvä taito pystyä luottamaan aitoihin kutsuviesteihin, ja pystyä itsekin niitä ilmaisemaan. On hyvä taito pystyä erottelemaan mahdollisten aiempien kokemusten tuoma luottamuspula nykytilanteesta. Joskus vaikeinta on erottaa aito kutsuviesti petollisesta kutsuviestistä, houkutuksesta hankaluuksiin.

Ihmisen viestittämä ”karkotusviesti” voi olla sellaista kuin mökötys, selän kääntäminen, nyreä naama, katseen pois kääntäminen, huokailu, viha silmissä, uhkaava käytös, otsa kurtussa, kädet puuskassa, nyrkit näkyvissä, piikikkäät sanat, halveksuva äänenpaino, piikittelevä sarkasmi, huutaminen, kiukku jne.  Tällainen ”viesti” ei ensisijaisesti kutsu luokseen. Se on omiaan lisäämään vastapuolessa epävarmuutta, kiukkua, inhoa tai pettymystä. ”Karkotusviesti” on omiaan lisäämään tarvetta suojautua vetäytymällä tai puolustautua tuuppaamalla läheinen ainakin henkisesti, mahdollisesti sanoilla tai fyysisestikin kauemmaksi. Itselle haitallisessa tai vaarallisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeä ymmärtää juosta pois, paeta tai suojautua.  Sen sijaan aivan kaikki ”karkotusviestiltä” vaikuttavat viestit eivät edellytä suojautumista tai pakenemista. Ne voivat olla tilaisuuksia kehittää suhdetta. Tällöin antaudutaan vastavuoroisesti kuuntelemaan toisen tunteita ja siedetään niiden herättämää epävarmuutta itsessä.

Kutsujen ja karkotusviestien sopiva ymmärtäminen ja lähettäminen voi joskus olla haastavaa. Elämässä ja ihmissuhteissa on normaalisti aina jonkin verran ristiriitaisuuksia. Niin myös karkotus- ja kutsuviesteissä, jotka iloisesti sekoittuvat toisiinsa. Aikaisemmat suhteessa olemisen kokemukset ja varhaiset traumakokemukset aktivoituvat herkästi lähisuhteiden viestien viidakossa ja ohjaavat ymmärrystämme. Aiempien kokemusten myötä muotoutuneet oletukset ovat kuin anturi, joka suuntaa viestin merkityksen tulkintaa; pistää pakenemaan, kun pitää paeta; laittaa lähestymään, kun on turvallista lähestyä. Toisinaan opitut oletukset vievät vaeltavan ihmismielen juuri väärään suuntaan; pakenemaan, kun voisi lähestyä; ja lähestymään, kun olisi parempi paeta.

Voi olla hyvä miettiä, lähetänkö ”kutsuviestejä” vai ”karkotusviestejä” ympärilleni.  Minkälaista ilmapiiriä luon viesteilläni? Välillä lähetämme karkotusviestejä, vaikka syvin toiveemme olisi kutsua ihmistä vierelle. Esimerkiksi riidoissa todennäköisemmin toivoisimme läheiseltä itsellemme ymmärtämistä, mutta minä-näkökulmassa roikkuminen on vahva karkotusviesti, joka saattaa jättää toiveen tavoittamatta.  Tätä mietti myös ystävä, joka pohti, miksi puoliso ei halunnut lähelle. Hän huomasi toistuvasti käyttävänsä vitsiksi tarkoittamaansa sarkasmia, jonka myötä onnistui vähättelemään puolisoaan. Puoliso koki tämän karkotusviestiksi, ja huomasi sen saattelemana vetäytyvänsä omiin oloihinsa. Etääntymisen kierre oli alkanut.  Puolisoa alentavan sarkasmin ja ikävien sanojen taustalta piili pelko siitä, kelpaanko sittenkään, ja huoli siitä, mitä suhteelle on käymässä. Puolison vetäytymisen taustalla eli keinottomuus ratkaista tilannetta toisin lukuisien yritysten jälkeen. Ymmärrys oman ja puolison kutsu- ja karkotusviestien takana piilossa olleista tunteista ja tarpeista vei pariskunnan uudelleen lähentymisen tielle.   

Silloin kun vastaanotat läheiseltäsi karkotusviestejä, luo se haasteen tuntea empatiaa, ajatella kirkkaasti ja kuulla toisen ydinviestiä.  Ellei tilanne ensisijaisesti uhkaa henkeäsi tai terveitä rajojasi, koita, voitko antaa tilaa viestien avoimelle tutkimiselle impulsiivisen reagoinnin sijaan. Koita, voitko odottaa tovin, hengitellä hellittävästi hetken, ennen kuin sanot takaisin yhtään mitään. Koita, pystytkö lähestymään ensinnä tarjoutuvan viestin taustalla olevaa pyrkimystä, kenties avunpyyntöä tai läheisyyden kaipuuta. Ja sama toisin päin. Kun huomaat tahtomattasi lähettäväsi karkotusviestejä, tutki itsessäsi, mikä merkityksellisempi toive tämän viestin taustalla odottaa täyttymistä, ja kerro siitä ystävällisesti. Näin pyrit rakentamaan yhteyttä uudelleen.

Silloin kun vastaanotat läheiseltäsi kutsuviestejä, luo se erityisen haasteen rohkeudelle ja itseluottamukselle. Ensinnäkin, voit kiittää itseäsi siitä, että olet huomannut läheisesi yhteyden rakentamisen aloitteen, ”kutsuviestin”. Pohdi, onko aika uskaltaa luottaa omiin syvimpiin tuntemuksiin. Pohdi, voitko tässä kohtaa uskaltaa paljastaa myös omia ajatuksia ja tunteita.  Kun omista tarpeista ja tunteista kyetään viestimään ystävällisesti, kutsuen, ollaan lähisuhteiden rakentamisen ytimessä.

Tulostusversio tästä: Kutsuviesti ja karkotusviesti

 

 

 

Välähdyksiä yhteydestä

Biologian lyhyt oppimäärä: ”Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin…. Eliö tuottaa yhteyttämisen avulla itselleen hyödyntämiskelpoista energiaa.” Yksinkertaistettuna ymmärrän tämän tarkoittavan joidenkin asioiden kantamista (tiettyyn) yhteiseen pottiin, niin, että siitä muodostuu jotain uutta hyödyllistä ja hyvää.

Biologian lisäksi mietin toisenlaista yhteyttämisen teemaa. Mietin, miten ihmisten välillä ”yhteytetään” siten, että syntyy yhteys, ja vapautuu ”hyödyntämiskelpoista energiaa”.  Kun levännyt mieli avaa silmät, näkee esimerkkejä ympärillä:

Isä pitää napakasti kiinni pikkupoikansa kädestä ja luotsaa tätä asemalaiturin ihmisjoukossa eteenpäin sulavasti ja ystävällisesti.

Napanuora katkaistaan ja vastasyntynyt lasketaan äidin vatsan päälle aistimaan elämää. Äiti kietoo kätensä turvaksi juuri syntyneen elämän ympärille.

Isovanhemmat ovat retkellä; kulkevat käsi kädessä pikkuisten kanssa tietyömaan laitaa, pysähtyen välillä ihmettelemään tapahtumia.

Nuorten porukka viettää kesäiltaa, yksi hiplaa toisen tukkaa, toinen asettaa käden toisen olalle puhuessaan, muutama nojaa kylki kyljessä. Arka hipaisu silloin tällöin. Välillä etäämmällä, välillä lähellä.

Tyttö jää päiväkotiin varhain aamulla, nostaa kätensä kohti äitiä ennen kuin tämä lähtee. Aivan kuin toivoisi, josko vielä pääsisi syliin ennen pitkää päivää. 

Häämarssi soi. Nuoripari astelee kirkon käytävää käsi kädessä kohti uutta päämäärää. Käsi puristaa kättä – yhdessä mennään.

Toinen pariskunta riitelee, kohottavat käsiä toisiaan kohtaan, nyrkkiäkin puidaan, ei kuitenkaan lyödä. Käsi yrittää löytää yhteyttä, tietä toisen käteen, mutta sitä on vaikea ymmärtää vihaviestin keskellä.  

Viimeinen henkäys, omainen pitää vielä hetken kiinni kädestä, ja sitten irrottaa, antaa läheisensä mennä, ja jättää sydämeensä jäljen yhteydestä.

Ihminen etsii yhteyttä toiseen ihmiseen. Kukin tavallaan ja eri merkityksissä; läheisempää tai arkipäiväisempää yhteyttä. Käsi etsii kättä, jota turvallisesti koskettaa, ja jonka kosketus tuo turvaa ja liittää vahvemmin yhteen. Silmät etsivät sielun peiliä ja hyväksyvää katsetta. Mieli etsii toista mieltä, jonka kohdatessa oma minä täydentyy. Ihminen etsii toisista ihmisistä ”yes-settejä”, liittymäkohtia ja samankaltaisuuden kokemusta, joka antaa ”hyödyntämiskelpoista energiaa”.

Ihminen, käsi, silmä ja mieli ovat välillä kömpelöitä. Ne eivät aina osaa, jaksa tai tiedä ilmaista sitä, mitä ytimessään toivovat.  Eivätkä ne aina osaa nähdä, kuulla tai oivaltaa näitä viestejä toisiltaan. ”Yhteyttäminen” ei aina toimi. Eikä aina tarvitsekaan. Välillä voi olla kömpelö ja kompastella. Myöskään kasvikunnan yhteyttäminen ei aina toimi. Olosuhteet ja ympäristötekijät eivät aina ole otollisia. Samaan tapaan epäonnistuu yhteyden rakentamisen yritykset myös ihmiskunnassa.

Ihmisten välinen ”yhteyttäminen”, yhteyden rakentaminen on helpointa ymmärtää silloin, kun se tulee sanoitettua suorana toiveena: ”kosketa minua”, ”näe minut”, ”yritä ymmärtää minua”, ”toivoisin…”. Toisinaan omaa tai toisen yhteyden kaipuuta on vaikea tunnistaa. Se saattaa kätkeytyä näkyvämpien tunteiden alle. Voi olla helpompi tunnistaa esimerkiksi oma ärtymys ja kiukku, ja nähdä toinen henkilö ikävänä laiskiaisena, vihollisena tai muuten vaan mörököllinä. Kiukku työntää luotaan pois ja laittaa varautumaan. Sitä on vaikea kuulla ja nähdä yhteyteen pyrkimisen yrityksenä. Saattaa olla helpompi puhua ”nalkuttavasta akasta”, kuin puolisosta, joka pyrkii rakentamaan yhteyttä. Voi olla helpompi puhua ”vaikeasta mukulasta” tai ”uhmaikäisestä”, kuin omia tarpeitaan ilmaisemaan opettelevasta lapsesta.   Voisiko sittenkin ajatella niin, että kiukku on viesti toiselle siitä, että hän pyrkii yhteyteen suhteessa, joka on merkityksellinen ja kiukuttelun arvoinen? Voisiko ajatella niinkin, että kiukku kertoo siitä, että jokin itselle tärkeä asia meinaa tässä suhteessa jäädä huomiotta tai on tullut poljetuksia? Joskus yhteyden löytämisen kautta oivalletaan sekin, että on tarpeellista ottaa etäisyyttä yhteydestä. Joskus etäisyyden kautta voidaan löytää yhteys uudestaan.

Ihmisten välinen ”yhteyttäminen” onnistuu paremmin silloin, kun olosuhteet ovat suotuisat ja aidosti pyritään tavoittamaan toisen tunnetila. Nälkäisenä kannattaa siis etsiä ensin ravintoyhteys, väsyneenä uniyhteys, stressaantuneena rentoutusyhteys, kiihtyneenä mielenmaltti ja negatiivisena toiveikkuus. Tällainen maaperä on otollisempaa yhteyttämiselle. Silloin todennäköisemmin muodostuu ”hyödyntämiskelpoista energiaa”, sosiaalista liimaa, joka vahvistaa ihmisten välistä suhdetta.

TULOSTUSVERSIO TÄSTÄ: YHTEYS

Kelakorvaus

Olen Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottaja PERHE- ja PARIPSYKOTERAPIOISSA. Lääkärin lähetteeseen pohjautuvan ja Kelan hyväksymän PERHE-tai PARIPSYKOTERAPIAN kustannuksista Kela korvaa osan käyntimaksuista.

Pirjo Latvanen

Psykologipalvelu Pirjo Latvanen
Tolvilantie 1 37830 Akaa
 
050 5411786
 
pirjo(at)psykologipirjolatvanen.fi
y-tunnus: 1586120-9

 

Katso myös

 

Yli kahdenkymmenen vuoden psykologityön kokemuksella, olen moninaisissa ihmisen elämän tilanteissa ollut ammattilaisena läsnä. Olen vakuuttunut siitä, että omasta elämäntilanteesta puhuminen ja sen reflektoiva pohtiminen, on ihmiselle osa hänen terveyttään edistävää toimintaa.