Miten tavallista onkaan toisen ihmisen asioiden, ajatusten ja tunteiden olettaminen, ”ikään-kuin-tietäminen”. Me ihmiset teemme tämänkaltaisia oletuksia huomaamattamme. Täysin vapaita emme ole niistä koskaan. Joskus oletukset osuvat oikeaan, usein eivät. Niin kauan, kun oletukset liittyvät ”sen toisen” ajatusten kysymättä ”tietämiseen”, on sillä ihmissuhdetta erottavat jäljet. Älä sokeasti usko omia oletuksiasi, pysähdy tutkiskelemaan niitä. Ihmissuhteissa kysy, ota puheeksi, varmista, älä kuvittele tietäväsi.
Jokaisen meistä tarvitsee tulla kuulluksi jollakin tavalla, sikäli kun kuulluksi tulemisen vastakohtana on mitättömäksi ja äänettömäksi jääminen, tarpeiden ohitus tai polkeminen. Kuulluksi tuleminen vahvistaa olemassaolon tunnetta ja itsetuntoisuutta. Se vahvistaa tunnetta siitä, että voi vaikuttaa asioihin, mikä on luonnollisesti meille kaikille tärkeää.
Tuletko Sinä kuulluksi itsellesi? Usein ensimmäinen muutos kuulluksi tulemisessa alkaa siitä, että alamme kuunnella itseämme, tarpeitamme ja toiveitamme, ja tulemme siten itsellemme kuulluksi. Tämä on haastava tehtävä. Parhaillaan päättyvän loma-ajan jälkeen voit kenties antaa itsellesi lomaa muun muassa kohtuuttomista itsesyytöksistä ja vaatimuksista, ja keskittyä tavoittelemaan myönteisempiä omia ajatuksiasi.
Tuletko Sinä kuulluksi ihmissuhteissasi? Kuulluksi tuleminen tai tulemattomuus voi olla seurausta ”sen toisen” kyvystä tai kyvyttömyydestä vastaanottaa asioita. Kuulluksi tulemisesta pitää myös itse kantaa vastuuta. Esimerkiksi lähestyessäsi ihmissuhdetta tärkeä keskustelualoite mielessäsi, kiinnitä huomiota omiin olettamuksiin, toiveisiin, eleisiin ja äänenpainoon. Gottman Instituutin tutkimusten mukaan se tapa, jolla keskustelu aloitetaan, määrää useimmiten sen, miten keskustelu päättyy.
”Kuulo on kykyä havainnoida ääntä”, mainitaan Kuuloliiton esitteessä. Pelkkä kuulo ei kuitenkaan riitä vastaanottavaan kuuntelemiseen. Toisaalta voidaan myös ajatella, että vastaanottava kuunteleminen ei aina tarvitse kuuloa. Kuunteleminen ja puhuminen ovat vastavuoroisen kommunikaation osapuolia. Näistä kuunteleminen on mielestäni haastavampi osuus. Koska suurin osa ihmistenvälisestä merkityksellisestä viestinnästä on ei-kielellistä, vaatii vastaanottava kuunteleminen tavattoman monien aistien ja taitojen yhteistyötä. Amerikassa käytetään ilmaisua ”stonewalling”, muurinrakennus, kuvaamaan erästä älypuhelinajan ongelmaa. Varma tapa menettää vastaanottava kuunteleminen ja rakentaa muuri ihmisten väliin, on puhelimen selailu keskustelun aikana. Vastaanottavan kuuntelemisen mahdollistajia voisi luonnehtia esimerkiksi siten, että poistetaan häiritsevät ulkoiset ärsykkeet ja mielen sisäiset oletukset, keskitytään ihmissuhteeseen ja kyseiseen hetkeen, osoitetaan kiinnostuneisuus, tarkistetaan ymmärtäminen, annetaan luontevaa palautetta omin elein ja äänin, kuten ”hmm”…”nii”…”kerro lisää”…”mitä tarkoitat…”. Lainalaisuudet ovat samat, oli kuunneltavana sitten lapsi, nuori, puoliso tai muu ihmissuhde.
Vastaanottava kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat parhaimmillaan kuin vuorovaikutuksen yhteinen tanssi, jossa oletukset ovat vain pieniä taukoja sinfonian keskellä.