mennessä Pirjo Latvanen | heinä 3, 2025 | uutinen
Mistä huomaat, että olet saapumassa kotiin?
Portinpielestä? Tutusta firman logosta? Liikennevaloista tai risteyksestä? Hiekkatien alusta? Tien pientareesta? Työoven sulkemisesta?
Entä jos katsot tarkemmin. Mistä KEHOSSASI huomaat, että olet saapumassa kotiin?Puristaako rintaa? Käykö hengitys ahtaammaksi? Vai palaako hymy kasvoille? Hellittääkö jännitys rintakehältä? Tuleeko tilaa hengittää?
Kehon pienimmätkin tuntemukset voivat herättää meissä tunteita ja ajatuksia – ja ne myös ohjaavat käyttäytymistämme. Emme aina ole tietoisia näistä muutoksista, emmekä välttämättä huomaa niitä. On varsin tavallista, että kehollinen kokemus näyttäytyy esimerkiksi ”epämääräisenä pahana olona”. Kyky aistia kehon sisäisiä tiloja (esim. hengitys, sydämen syke, jännitystilat) liittyy kykyyn tietoisesta läsnäolosta sekä kykyyn kohdata ja olla tunteiden kanssa erilaisissa tilanteissa.
Tietoiseksi oman kehon tuntemuksista tulemalla voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme tunteisiimme ja ympäröivään maailmaan. Kehotietoisuus toimii sillan tavoin – se yhdistää sisäisen kokemuksemme ulkoiseen tilanteeseen ja tuo siihen ymmärrystä ja tilaa. Tunteisiin emme voi sellaisenaan suoraan vaikuttaa – ne tulevat ja menevät. Kehoon sen sijaan voimme koittaa vaikuttaa, ja sen kautta oppia ymmärtämään itseämme ja maailmaamme, ja sitä kautta vaikuttaa myös tunteisiimme.
Eri elämäntilanteet herättävät erilaisia reaktioita myös kotiin liittyen. Koti kantaa mukanaan monia merkityksellisiä kokemuksia, ja siksi se herättää tunteita laidasta laitaan. Se voi edustaa turvaa ja lepopaikkaa – tai toisaalta uhkaa ja ahdistusta. Mitä kotiin saapumisen kokemus kertoo, miten sitä voi ymmärtää tai tarvittaessa käsitellä – näitä kysymyksiä on hyvä pysähtyä pohtimaan.
Kotiin saapumisen hetki -harjoitus:
- Huomaa ulkoinen merkkisi siitä, että olet saapumassa kotiin.
- Huomaa ympäristö.
Missä olet juuri nyt? Mitä näet, kuulet tai haistat? Anna aistien kertoa, että olet siirtymässä kohti kotia tai jo perillä.
- Käännä huomio sisäänpäin.
Mitä kehossasi huomaat juuri nyt?
– Onko kehosi rento vai jännittynyt?
– Tuntuuko hengitys vapaalta vai ahtaalta?
– Missä kohdassa kehoa tunnet olosi eniten?
– Mitä siinä huomaat? (kihelmöintiä, hellitystä, säkenöintiä, puristusta, jännitettä, ”möykkyä”)
Älä analysoi – vain havainnoi ja huomaa.
- Kysy itseltäsi:
Miltä kotiin palaaminen tuntuu tänään –kehossani?
Turvalta? Rauhalta? Jännittyneisyydeltä? Tyhjältä?
Anna vastausten tulla sellaisina kuin ne ovat – ilman arvottamista.
Tämä on minun olotilani nyt. Nyt on tällä tavalla.
- Mitä ajatuksia kokemastasi sinulle herää? Mitä kysymyksiä herää lisää? Onko siinä jotakin, minkä merkitystä on hyvä pohtia enemmän?
Kehon reaktioita tai niiden merkityksiä voi pohtia lisää koulutetun psykoterapeutin kanssa. Kehon reaktioihin liittyviä pari- tai perhesuhteisiin liittyviä merkityksiä voi pohtia lisää koulutetun perhe- ja paripsykoterapeutin kanssa. Keho-orientoutuneet psykoterapeutit auttavat saamaan yhteyttä kehon ja mielen välille.
Tulostettava teksti tästä: Mistä huomaat että olet saapumassa kotiin?
mennessä Pirjo Latvanen | touko 22, 2025 | uutinen
KRIISI EI KATSO VUODENAIKAA. Kipu ei katso kalenteria tai ulkoisia puitteita. Parisuhteen haasteet, perheen ristiriidat tai oma sisäinen kuormitus voivat nousta pintaan äkillisesti tai hiljalleen voimistuen – ehkä juuri silloin, kuin vähiten niitä toivoisi.
Kriisi tuo mukanaan tunteita, jotka voivat tuntua ylivoimaisilta. Silloin voi auttaa, että saa puhua – tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Vastaanotolla ammattilaisen vakauttava läsnäolo voi helpottaa parisuhteen keskusteluita, ja puhuminen tai vakauttavat harjoitukset voivat luoda jäsennystä kokemuksille, ajatuksille ja tunteille.
VAPAANA VASTAANOTTOAIKOJA myös kesällä – yksilöille, pareille ja perheille – sekä Tampereen että Akaan toimipisteillä. Voit / voitte tulla kerran, muutaman kerran tai pidempäänkin. Yhteydenottolomake:
https://psykologipirjolatvanen.fi/ota-yhteytta/
YKSILÖKÄYNTI 95€ / 60 MIN
PARISUHDEKÄYNTI 155€ / 90 MIN
PERHESUHDEKÄYNTI 165 € / 90 MIN
Loma-aikana (noin 15.7.- 3.8.) ei vastaanottoa.
Pirjo Latvanen
Psykologi, psykoterapeutti, perhe- ja pariterapeutti, vakauttava konsultti
mennessä Pirjo Latvanen | helmi 16, 2025 | uutinen
Hengitän sisään. Hengitän ulos.
– Otan vastaan. Annan pois.
Uloshengitys tyyntyy pieneen taukoon, jossa tulen kannatelluksi
Kun olemme suhteessa, olemme osa toistemme hengityksen rytmiä, toistemme kannattelijoita.
Kannattele sinä sitä, mitä minä hengitän ulos.
Anna minun kannatella sitä, mitä sinä hengität ulos.
Kannattelemme toistemme tunteita, iloja ja suruja.
Ne asettuvat kehoon.
Huomaatko suhteen rytmin, liikeen suunnan ja yhteyden?
Ajoittain rytmi katkeaa tai menee sotkuun.
Toisen kannattelu voi olla raskasta tai vaikeaa.
Kannatelluksi tulemisen kokemukset ovat silloin vähäisiä tai olemattomia.
Kannattelukatkos – joillekin se on kokemus yksinjäämisestä, toisille tippumisesta – kaikille jossain määrin turvattomuutta kirvoittavaa. Mitä silloin huomaat kehostasi ja mielestäsi?
Yhteyteen voi päästä takaisin. Mitä huomaat siitä, kun jokin pieni hellittää, yhteinen rytmi, hengitys ja yhteys löytyy jälleen?
VAKAUTTAVASSA PERHE- JA PARITERAPIASSA tarkastellaan suhteiden kehollista säätelyä, itsesäätelyä ja kanssasäätelyä sekä mieliemme ja kehojemme yhteyttä. Välillä havahdutaan kannatteluun. Tämä viitekehys sopii monenlaisiin pari- ja perheterapiatilanteisiin.
Minua innostaa vakauttavan pari- ja perheterapian mahdollisuus tutkia liikettä ja muutoksia suhteissa ja henkilökohtaisessa kokemismaailmassa. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt eritoten kannattelun kysymys ihmissuhteissa. Alussa ollut kuvaus oli symbolinen mieleni tuote; psykoterapiassa havaintoja kootaan varsin konkreettisin pienin kokeiluin, aistien ja huomaten.
VAKAUTTAVASSA KONSULTTAATIOSSA täydennyskoulutettu vakauttava pari- ja perheterapeutti auttaa tutkimaan vuorovaikutuksen ja itsesäätelyn haasteita, suhteen vaikeuksia, katkoksia, kuormittavia ristiriitoja sekä traumaperäisiä reaktioita.
Vakauttavassa konsultaatiossa pyritään huomaamaan ja pysäyttämään tilanteet, joissa syntyy vuorovaikutusta haavoittavia hetkiä tai kiintymyssuhteen katkoksia. Keho-orientoitunut ja suhdeperustainen havainnoiva kuuntelu sekä peilaava katselu luovat pohjan vakauttaville kokeiluehdotuksille. Konsultaatio tapahtuu yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa.
Tämä lähestymistapa perustuu pari- ja perheterapian teoriaan ja käytäntöön sekä trauma- ja kiintymyssuhdenäkökulmiin. Taustalla vaikuttavat myös intersubjektiivinen neurotiede, systeemisyys ja keho-orientoituneiden psykoterapioiden sovellukset.
Vakauttavan pari- ja perheterapian konsultaatio on lyhytkestoista, korkeintaan muutamaan kertaa rajoittuvaa toimintaa. Siitä seuraa toimintaehdotuksia, joiden käyttökelpoisuuden arvioivat asiakkaat palautetilaisuudessa. Vakauttava konsultaatio voi toteutua parisuhteen asetelmassa tai aikuinen – lapsi -suhteen asetelmassa. Kysy siitä minulta lisää!
mennessä Pirjo Latvanen | kesä 24, 2024 | uutinen
Kesätiedote
Olen lomalla 15.7.-4.8.2024.
Sitä ennen löytyy vielä hyviä päiväsaikoja esim. kriisikäynnille pariskunnille tai yksilöille. Sama tilanne sekä Tampereen että Akaan vastaanotolla.
Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella täältä: https://psykologipirjolatvanen.fi/ota-yhteytta/ tai soita puh. 050 5411786 ja jätä soittopyyntö.
Parisuhteen kivut eivät katso vuodenaikaa. Eivät myöskään yksilölliset elämänhaasteet. Nyt on apua tarjolla nopeastikin.
mennessä Pirjo Latvanen | kesä 9, 2024 | uutinen
Kumpaan muotoon liität sanan MAUBA ja kumpaan TAKETE?
Pieni vauva suuntaa silmänsä pyöreähköön muotoon kuullessaan sanan ”mauba” ja kulmikkaaseen kuullessaan ”takete”. Tämä havainto perustui nyt jo vanhana pidettyyn tutkimukseen, jonka tulos oli aikoinaan luomassa ymmärrystä mm. siitä, että sanan sisällöstä huolimatta, keholla heräävien aistimusten perusteella (esim. mitä kuuloaisti kehossa herättää) jo vauva linkittää tietynlaisia asioita kuuluvaksi yhteen. Pienen vauvan kanssa samaan päätelmään edellä mainituista sanoista päätyvät todennäköisesti myös isommat lapset, nuoret ja aikuiset – sinä ja minä. Ihmislapsen kasvun ja vuorovaikutuksessa tapahtuvan oppimisen myötä vahvistuu asioiden merkityssisältö omiin suuntiinsa. Jokin kuitenkin on ja pysyy ytimessä muuttumattomana – turvan ja uhkan kokemuksen aistimukset. Näitä kanssasäädellään ja vakautetaan myönteisissä lähisuhteissa.
KUTSUVIESTI ja KARKOTUSVIESTI.
Minulla on ollut onni saada tarkemmin tutustua ihmisten lisäksi muiden nisäkkäiden käyttäytymisen seuraamiseen. Lampaita havainnoidessani olen huomannut, miten ne ääntelevät kutsuakseen turvalliseen huomaansa ja ääntelevät toisella tavoin varoittaakseen, eli karkottaakseen. Myös me ihmiset viestimme ”kutsuviestein” ja ”karkotusviestein”. Näin itse nimeän tapaamme toimia ja kanssasäädellä vuorovaikutustilanteissa tapahtuvia kuvioita.
KANSSASÄÄTELY
Kanssasäätelyn tiedostaminen voi olla haastavaa. Ihmisten ”kutsuviestit” ovat tavanomaisesti sellaisia kuin hymy, pään kallistaminen, äänen madaltaminen ja hidastaminen, silmien myötätuntoinen avaaminen, kohti kääntyminen selän näyttämisen sijasta, vuorovaikutukseen pysähtyminen, kiittäminen. Tällaiset viestit auttavat kanssakulkijaa säätelyssä kohti sietoikkunaa. Ihmisten ”karkotusviestit” ovat tyypillisesti sellaisia kuin epäilevä katse tai katseen puuttuminen, silmien pyöritys, kyllästynyt huokaus, nalkutus, riitapuhe, ivan eri muodot, jännittyneisyys, syyttäminen. Karkotusviesti koskettaa jollain tavoin uhkan tai epämukavuuden sensoriamme, ja siten se saattaa automaattisesti nostaa valppauttamme puolustusasemiin, sietoikkunan rajoille tai niiden yli. Siihen lienee perustua myös sanonta ”huutaen et rakkautta saa” – ei voi saada hyvää huonolla.
KEHITYKSELLINEN TRAUMA
Kehityksellinen trauma tai muu aiempi psyykkinen haava ilmentää itseään mm. siten, että se voi tuoda yksilöllistä vaihtelua tai sekoittaa ”kutsu- ja karkotusviestin” merkitykset ja niihin reagoinnin. Ihminen saattaa käydä herkäksi huomaamaan tai olettamaan tietynlaiset asiat vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi silloin, kun olisi hyvä tunnistaa ”karkotusviesti”, voi kokemus kutsua luokseen. Ja toisaalta hyvää tarkoittavat ”kutsuviestit” voivat herättää olettaman ikävistä aikeista.
VAKAUTTAVA PARI- JA PERHETERAPIA
Mm. vakauttavassa pari- ja perheterapiassa pysähdytään vuorovaikutustilanteiden kehollisen säätelyn tunnistamiseen ja opetteluun, kehon viestien ja toimintayllykkeiden tarkasteluun ja yhteyksien rakentamiseen. Tällä tavoin etsitään tunnekokemusta ja ymmärrystä myös ”kutsu- ja karkotusviestien” merkityksistä ja tunnustellaan mahdollisuutta rakentaa korjaavia kokemuksia.
Jotta viestiminen kaiken maailman ”mauboista” ja ”taketeista” olisi yhtäänkään säädellympää tässä meidän katkoksia täynnä olevassa vuorovaikutusmaailmassamme, edellyttää se meiltä rohkeutta katsoa itseämme ja toisiamme yhteyden rakentamisen mahdollisuuden silmin. Kaiken takana on kaipuu paremmin tyydyttää perustarvettamme – saada kokea yhteyttä toiseen merkittävään ihmiseen.
— — — —
Alkuperäisessä tutkimuksessa kuviot olivat hiukan toisenlaiset. ”Mauba” oli enemmän superpähkinän näköinen, ja ”takete” salamankaltainen. Jos joku tunnistaa, mikä on tutkimuksen lähde, niin mielelläni otan sen vastaan. Olen harmikseni lähteen hukannut.
Sietoikkunateoriaan voi perehtyä esim: Siegel, D. 1999. Window of Tolerance tai suomeksi Siegel, D. 2021. Mindsight.
Vakauttava pari- ja perheterapian ajatuksiin voit tutustua esim. Aino-Maija Rautkallion kotisivuilla.
Tulostusversio tästä: Kutsuviestit ja karkotusviestit
