”Löysin kauttasi silmät, jotka katsoivat minuun arvostavasti sallimissani rajoissa, ja joiden kautta löysin silmät katsoa itseäni lempeästi.” (palautetta prosessista)
Kauan sitten kun olin vielä hyvin pieni, kun kieli ei hallinnut ymmärrystäni, löysin silmät, jotka opettivat minua tuntemaan itseäni. Tämä oli aikaa, jolloin ei ollut sanoja, oli vain merkityksellisiä katseita ja aistimuksia. Elämän poluilla kohdalle sattuneet silmät ovat sittemmin luoneet minuun monenlaisia katseita, ei ainoastaan lempeitä. Katseiden päälle on tullut sanoja ja kosketuksia – voimauttavia tai haurastuttavia.
Se tapa, miten ihmistä katsotaan, muokkaa hänen käsitystään itsestään ja arvokkuudestaan. Se rakentaa ihmisen suhdetta itseensä ja toisiin, ja auttaa löytämään vastauksen kysymyksiin ”Kelpaanko?”, ”Riitänkö?” ja ”Tulenko nähdyksi?”. Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi arvokkaana omana itsenä. Eri tavoin etsimme keinoja ratkaista tarpeemme tulla hyväksytyksi ja nähdyksi ihanana ja tärkeänä jonkun silmissä.
Voimauttavan valokuvan menetelmässä palataan korjaavien katseiden mahdollisuuteen, harjoitellaan katsomaan ihmistä – toista ja itseä – hyvällä tavalla. Se, mikä on toiselle tärkeää, tehdään näkyväksi ja arvokkaaksi oman katseen kautta. ”Miten haluat tulla nähdyksi?” ja ”Näenkö sinut oikein?”, kysytään. Perheessä voidaan kysyä ”Näkyvätkö kaikki perheenjäsenet itselleen tunnistettavasti tärkeänä?”. Parisuhteessa etsitään katsomisen tapaa ja vastausta kysymykseen ”Miten haluat puolisosi näkevän sinut?”. Työyhteisössä tarkastellaan muun muassa kysymyksiä ”Miten tulen nähdyksi osana yhteisöä?” tai ”Minkälaisia osa-alueita työssämme näkyy?”. Nähdyksi tuleminen luo mahdollisuuden korjaaviin kokemuksiin ja voimaantumiseen. Se vahvistuu, mikä tulee näkyväksi tai mikä tehdään näkyväksi.
Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä menetelmä, joka on 2000-luvun alulta levinnyt sosiaali-, terveys- ja opetusalojen työhön ja työyhteisöjen kehittämiseen. Menetelmän apuvälineinä käytetään valokuvia ja valokuvausta, mutta keskeisin väline valokuvan sijasta on katse ja näkemisen tapa. Valokuva ei itsessään ole terapeuttinen väline, sen sijaan tapa, jolla sitä käytetään, voi sitä olla.
Voimauttava valokuva on osallistujille prosessi, joka voidaan toteuttaa erilaisissa muodoissa. Prosessissa voidaan pysytellä jo olemassa olevissa valokuvissa tai voidaan lähteä kuvaamaan uusia. Prosessi alkaa toivotun teeman valitsemisella. Se saattaa alkaa vanhojen kuvien katsomisella, jolloin kiinnitetään huomiota erityisen merkityksellisiin tai voimauttaviin valokuviin. Varsinainen valokuvauksen tekeminen on retki, jossa helposti vierähtää useampikin tunti. Se voidaan toteuttaa myös eri päivänä. Toisin kuin perinteisessä valokuvauksessa, voimauttavan valokuvan menetelmässä asiakas määrittelee sen, miten hän haluaa tulla nähdyksi, kuinka ja missä haluaa tulla kuvatuksi, tai minkälaista seikkaa itsessään hän haluaa tarkastella. Menetelmässä pysähdytään kuvattavan maailmaan ja näkökulmaan. Työntekijä pyrkii löytämään kyvyn katsoa kuvattavaa tämän maailmasta käsin lempeästi ja hyväksyvästi. Kuvaustilanne muotoutuu eläväksi kuvattavan ja kuvaajan yhteisestä vuorovaikutuksesta; sitä ei voi etukäteen hallita. Työyhteisöjen tai perheiden prosesseissa on mahdollista, että kuvauksen toteuttaa esimerkiksi työpari tai toinen perheenjäsen. Valokuvaamisen jälkeen prosessi etenee valmistuneiden valokuvien katsomiseen ja niille merkityksen antamiseen. Kukin antaa kuvilleen henkilökohtaisen merkityksen oman kokemusmaailmansa kautta. Kaikkien otettujen kuvien joukosta kuvattava valitsee hänelle erityiset kuvat omaan teemaan ja tarkoitukseen liittyen. Lopuksi pohditaan, miten kuvien merkitysten tuottamia oivalluksia siirretään käyttöön arkipäivässä. Toisinaan valokuvia jaetaan myös muille merkityksellisille henkilöille.
Olen saanut tutustua menetelmään vuoden kestäneen prosessikoulutuksen myötä. Silmien avaaminen lempeästi katsomiselle on haastavampaa kuin ajattelinkaan, ja samalla niin antoisaa. Olen havainnut menetelmän sopivan varsin laaja-alaisesti erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Sovellan menetelmää osana psykologin ja psykoterapeutin työtäni muun muassa asiakkaan itseymmärryksen ja lohdun vahvistamisen välineenä, kehotietoisuuden herättäjänä, arvojen selkeyttämiseen ja voimavarojen löytämiseen, oman elämän ja itsensä hyväksynnän vahvistamiseen, vuorovaikutuksen kohentamiseen tai muutosprosessin tukemiseen. Menetelmä sopii sekä lapsille että aikuisille, niin yksilöille kuin perheille, pariskunnille tai työryhmillekin.
Heräsikö kiinnostus? Katso lisää http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm tai ota yhteyttä minuun.
Voit myös itse kokeilla valokuvien voimaa tutkimalla vanhoja perhealbumeitasi. Muista avata silmät ja katsoa kuvia lempeästi etsien uusia havaintoja – ei arvostellen tai kriittisesti. Haluatko kokeilla ottaa läheisestäsi ja itsestäsi uudella tavalla valokuvia? Muista silloin pelisäännöt: 1) kuvaa vain luvan kanssa, 2) selvitä, miten ja missä läheisesi haluaa tulla kuvattavaksi tai mitä puolta itsessään hän haluaa sinulle näyttää, 3) älä vaikuta päätöksentekoon muuten kuin kuvattavaa kannustaen, 4) kerro kuvattavalle, mitä näet. Onko se sitä, mitä kuvattava haluaa näyttää?
Anna kuvattavan löytää silmistäsi lempeä katse, joka vahvistaa hänen omia lempeitä katseitaan.